maanantai 8. marraskuuta 2021

Marraskuun kantarelleja ja kimalaiset opettelivat tutkimuksessa pelaamaan jalkapalloa

Talviaikaan siirtymisen myötä aurinko laskeekin sitten tunnin aikaisemmin kuin aikaisemmin. Toisaalta aamut ovat saaneet tunnin lisäaikaa ja aamusella näkee eteensä edelleen. Tässä onkin haastetta tulevaisuuden päätöksiin. Haluanko jälkeläisteni menevän kouluun tai töihin talvellakin valoisan tai hämärän aikaan? Tai haluanko valoisammat illat aamujenkin kustannuksella? Suomen talvessa valoisia tunteja ei vain riitä riittävästi 😞. Jompaankumpaan aikaan jäämme toivottavasti joskus tulevaisuudessa. Kellojen siirtely häiritsee nykyään unirytmiäni kevään lisäksi myös syksyllä. Se saisi jo loppua.


Tänään pihassamme vieraili melkoinen punatulkkuparvi. Mutustelivat mongolianvaahteran siemeniä isolla innolla. Ihania vieraita! 


Lauantain luontoretkeltä löytyi vielä tuoreita kantarelleja. Puoli litraa, laskeskelin siivoamisvaiheessa.


Sieniä olen kerännyt paljon ystäville ja tuttaville annettavaksi niin tuoreina kuin kuivattuinakin. Nämä kantarellit olivat ekstralöytö ja päätyivät omaan kantarellikastikkeeseen 🥰.


Eilen kuuntelin Yle Puhetta parin ohjelman verran. Tällä kertaa opin paljon uutta hyönteisistä. Kimalaiset ovat hyviä ja nopeita oppimaan. Niiden elämä kestää muutaman viikon ja sinä aikana pitää oppia paljon ja nopeasti. Ja siihen ne pystyvätkin 👍. Hyönteistutkijat ovat tutkineet kimalaisten oppimiskykyä ja tuloksia voi katsella vaikkapa tästä videosta. Tutkija Olli Loukola tiimeineen on opettanut kimalaisia pelaamaan jalkapalloa sokerivedellä palkitsemalla. Kimalaiset oppivat myös oppimalla kaverilta ja yhdessä kohtaa videota leikkikimalaisella näytettiin esimerkkiä, mitä pallolla piti tehdä. Aika upeaa!


Kimalaisten elämän lisäksi ohjelmassa seurattiin muidenkin hyönteisten elämää. Kekomuurahaiset osoittautuivat nekin paljon ennakkoajattelua fiksummiksi. Ne tunnistavat hajun perusteella, kuuluuko toinen muurahainen tai muu eläin samaan yhteiskuntaan (jossa siis voi olla useampiakin kekoja) vai onko kyseessä muukalainen, joka pitää hätistää pesästä pois. Pohjois-Suomessa elävät tupsukekomuurahaiset, jotka ovat tottuneet kylmempään ilmastoon. Eteläisemmässä Suomessa sen sijaan asustavat kaljukekomuurahaiset, jotka ovat sopeutuneet lämpöisempään ilmastoon.  Hauskoja nimiä noilla 🤭.


Tänään aurinko paistoi kauniisti. Ilahdutin itseäni tekemällä iltapäivän töitä ruokailuhuoneessa ja katselin samalla auringon ilottelua lammen viereisissä puissa ja niiden kauniita heijastuksia tyynellä veden pinnalla. Siitä tuli hyvä mieli 💖.


Jaksamista, iloa ja valoa marraskuuhun!

4 kommenttia:

  1. Suppiksia kyllä löytyy, kanttarellit ovat jo kadonneet. Tuossa olen kanssasi samaa mieltä että kellojen kääntelyn saisi lopettaa, vihdoinkin. Hmm, oliko eu tehnyt jo päätöstä asiasta. Taitavat jahkailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suppiksia löytyy täälläkin, kantarellit ovat hyväkuntoisina upeita ja harvinaisia löytöjä.

      Poista
  2. Olin ystäväni kanssa sunnuntaina retkellä ja näin polun varressa pikkuisia kanttarelleja, en raatsinut niitä poimia. Sienivarastot ovat niin täynnä, että yritän olla kohtaamatta suppiksia.
    Viisareiden kääntely on aivan järjetöntä ja se olisi kai jo lopetettukin, mutta EU pani vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kerään vielä isoja suppiksia. Kuivatan ne ja tiedän, että ne löytävät uuden kodin talven aikana.

      Viisareiden kääntely on ihan syvältä sieltä jostain 😖.

      Poista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)

Lahti-päivä ja pohdintaa muistisairaan joululahjasta

Tässä vaiheessa elämää joululahjottavien lista on kutistunut pieneen osaan lapsiperhevuosista. Lisäksi läheisille riittää onneksi jo muutama...