tiistai 30. marraskuuta 2021

Kaksi aikuista lasta ja marraskuun viime hetkiä Päijänteen rannalla

Kerron pojastani blogissani aika vähän. Hän ei viihdy valokuvissa, joten hänestä ei ole juuri julkaistavia valokuvia. Yhteiset valokuvat ovat vain omaan käyttöön. Hän asuu myös Hämeenlinnassa, joten hänen tapaamisensa on helppoa ja arkistakin. Toki voi olla, etten näe häntä välillä pariin viikkoon. Puhelimitse olemme kuitenkin yhteydessä ihan kohtuullisen tiiviisti.

Poikani on 1,5 vuotta tytärtä vanhempi ja ennen kouluikää he olivat mainio menotiimi. Eri luokille meneminen koulussa eriytti heidän kaveriporukoitaan ja sen jälkeen meno tavallaan 'normalisoitui' suhteessa muuhun maailmaan.

Poika ei juuri kokkaa ja nyttemmin olen innostunut vähintään joka toinen viikko tekemään hänelle ison annoksen broileripastaa tai -kiusausta. Resepti vähän vaihtelee, mutta poika on aina yhtä tyytyväinen ruokaan. Sieniaikaan tehtiin miehen kanssa sienisalaattiakin, mutta nyt ovat lumet olleet maassa viikon ajan eikä sienestämään lähteminen enää (onneksi) kutsu.

Edelleenkin on yhtä ihmeellistä, kuinka erilaisia lapsista voi samalla kasvatuksella tulla. Täydellisiä tyyppejä kumpikin ja niin mahdottoman erilaisia monessa suhteessa. Eikä muuten johdu vain sukupuolesta.


Moni pienempi järvi on saanut täällä jo ihan näkyvän jääpeitteen. Vain isommat vedet patsastelevat vielä vapaina. Vaikka säätiedotuksesta piilotettiinkin maanantain aikana kaikki sinne vielä aamupäivällä luvatut auringon kuvat (puolipilvistä), vapaapäivä oli tervetullut ja tuli tarpeeseen.

Päijänteen rannan kivet olivat keränneet jää- ja kuurapeitteitä.







18 kommenttia:

  1. Niin totta tuo, että samanlainen kasvatus ja niin erilaiset lapset. Mutta juuri sellaisinaan niin ihanat lapset.
    Aivan upeat kuplat noilla jäätyneillä kivillä suojanaan!

    VastaaPoista
  2. Sama juttu, poika ja tytär ovat luonteeltaan ihan erilaisia.

    Hetket suuren veden rannalla on hienoja juuri tähän aikaan. Talvi on saanut jo lujan otteen, mutta suuri vesimassa yrittää panna vastaan viimeiseen asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hivutustaistelulta tämä näyttääkin.
      Kauniilta, onneksi.

      Poista
  3. Meillä myös tytöt ovat aika erilaisia. Olenkin jälkeenpäin miettinyt, että pitäisikö kasvatuksen kuitenkin olla hiukan erilaista kun ottaa huomioon erilaiset luonteet. Uskon että jos olisin saanut lapset vanhempana, niin olisin ehkä osannut nähdä molempien tarpeet heille itselleen parhaalla tavalla. No, hyviä ja rakkaita heistä tuli näinkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt varmasti paljon riippuu siitä, miten määrittelee erilaisen ja samanlaisen kasvatuksen. Minulle samanlainen kasvatus tarkoittaa sitä, että kumpaakin on kannustettu arvostamaan itseään ja läheisiään. Kumpaakin on kannustettu tekemään ja tavoittelemaan asioita, joista ovat kiinnostuneita ja toisaalta kokeilemaan asioita myös sen oman mukavuusalueen ulkopuolelta.

      Samaan aikaan se voi vaikuttaa myös erilaiselta. Vesipetoa kannustettiin harrastamaan uintia niin kauan kuin se maittoi. Ei-vesipetoa kannustettiin etsimään omaa lajia ja sallittiin lajin vaihtaminen, montakin kertaa.

      Ovat myös toinen toisiaan kasvattaneet erilaisuudellaan. Kummallekin löytyi tavallisesti touhuista luontevasti se oma roolinsa, leikitkin sujuivat mukavasti, kun eivät kummatkin halunneet tehdä samoja juttuja. Erilaisuus sopi heille oikein sopivasti.

      Lähtökohtaisesti poikakin on saanut pehmoleluja ja tytär ainakin yhden auton. Tyttären auto jäi käyttämättä, kun poika taas kantoi niitä pyjamansa sisällä sänkyyn asti.

      Uskon, että olet oikein viisaasti kasvattanut lapsesi. Ja varmasti ihan väistämättä ottanut huomioon heidän erilaiset tarpeensa 💖.

      Poista
  4. Minäkin asun Hämeenlinnassa , meillä on mahtava kuusi tämä vuonna , valokuvat on aivan ihania kiitos ja hyvää joulun odotusta

    VastaaPoista
  5. Kiitos, Nata!

    Ihanaa joulun odotusta sinullekin 💖.

    VastaaPoista
  6. Pakkanen ja vesi tekee upeita taideteoksia.

    VastaaPoista
  7. Kauniita kuura/jääkuvia.

    Minä ja mieheni jatkuvasti hämmästelemme sitä, että kuinka meillä voi olla kolme niin erilaista poikaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Rva Kepponen!

      Siinä pääsee vanhempi sopeutumaan ja oppimaan jatkuvasti uutta 🥰

      Poista
  8. Vesi+kivet+pakkanen = <3
    Täälläkin kaksi hyvin erilaista, mutta ehkä siksi niin hyviä kavereta keskenään ollu aina. Menotiimi tosiaankin :) nyt vähemmän, kun muuttivat omilleen ja toinen ihan Hämeenlinnaan asti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se hyvä sisaruus jää voimaan, vaikka aika ja välimatka vähän tekisivätkin omiaan 👍

      Poista
  9. Kauniita kuvia <3 ihanaa joulun odotusta sinulle ja perheellesi <3

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)