keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Viipyilevän hidas sääksi :-)

Sääkset pihtasivat ensin läsnäoloaan. Olivat olleet kuulemma paikalla kovastikin ennen meidän kuvausvuoromme alkua. vaan sitten vain yksi kävi illan aikana paikalla ja minun kamerasäätöni eivät pelanneet ollenkaan. Nolla kuvaa siitä yhdestä syöksystä :-(

Seuraavana aamuna kävi toinen sääksi. Se oli vitkuttelija. Istuskeli puussa niin kauan, että auringon valo ehti voimistua kaikessa rauhassa. Valoasetukseni eivät olleet enää kohdallaan. En arvannut ryhtyä säätelemään niitä, sillä silloinhan perinteisesti kaikki kiinnostava tapahtuisi kesken säätöjeni. Päätin siis odottaa ja ottaa sellaiset otokset kuin niillä säädöillä saisi. Hieman puhkipalaneita, silti kelvollisia kuvia sain muutaman. Tänään heitin kuvia läpikäydessäni ne kaikki pois. Muistikortilta löytyi onneksi niin paljon parempiakin kuvia, ettei tarvinnut niihin puhkipalaneisiin tyytyä. Tulipahan  kuvattua yksi harjoituskierros sääksen kanssa.

Aamun vitkutteleva sääksi odotti läheisessä koivussa. Iltapäivällä monia tunteja myöhemmin seuraava sääksi syöksähtikin takaa. Kojusta ei näe sinne, joten siinä koetellaan refleksejä ja tarkkaavuutta. Kuvaajan 'mieliksi' sääksi ei napannut kalaa heti ensimmäisellä yrityksellä. Kamerani jumittui niin, että se aloitti toimintansa vasta kun otin akun pois paikaltaan ja palautin sen takaisin. Kun sääksi ei saanut kalaa, tilanne ei ollut minun kannaltani niin paha - se palaisi pian. Eikä aikaakaan kun se taas vain loiskahti lammikkoon... takaa tietenkin :-)

Tunti vain ja taas saapui sääksi. Hidas ja vitkutteleva. Se istui kelorakennelman päällä vaikka kuinka kauan. Selkälokki kävi hätyyttelemässä sitä ja sääksi lennähtikin hetkeksi pois. Tullakseen taas takaisin istumaan ja ympärilleen katselemaan. Se käänteli päätään puolelta toiselle ja tarkkaili ympäristöään. Ei mitään kiirettä... Välillä se liikautteli päätään kaulasta sivusuunnassa edestakaisin niin, että pää pysyi koko ajan suorassa pystysuunnassa. Se oli kai jokin kalan tarkkailuliike ;-)

Odotusta kesti niin kauan, että mieleni teki hoputtaa sitä. Piilokojusta ei saisi kuvata kelolla istuvaa sääkseä ennen sen saalistamista, joten minä jouduin vain katselemaan sen touhuja. Kunnes se sitten vihdoin lennähti syöksyyn.

Vasta kolmannella kerralla se sai kalan. Eikä silloinkaan helposti. Se jäi matalaan syöttöaltaaseen lojumaan ja saalisti (?) kai jotenkin jaloillaan. Pyöriskeli vaakasuorassa ympäri pikkuhiljaa... En tiedä saalistiko se vai oliko vain taas kovin hidas. Pää kääntyili puolelta toiselle tilannetta tarkkaillen.



Taas kerran pitkällisen odottelun jälkeen se nousi altaasta kalan kanssa. Kala oli iso. Suurin piirtein sääksen kropan kokoinen.


Ei mennyt putkeen sääksen kalastus. Se joutui laskeutumaan saaliin kanssa rannalle. Saalis oli kai tippua sen otteesta. On niin tapahtunut monesti aikaisemminkin, mutta ensimmäistä kertaa näin sääksen levähtävän rannalla näin kauan. Olikohan se niin väsynyt vai oliko se vain hidas nautiskelija?


Pää kääntyili taas puolelta toisella, ympäristön tarkkailu oli jatkuvaa. Pari kertaa se näytti yrittävän lentoon, mutta yritykset tyssäsivät nopeasti. Kesti peräti puolitoista minuuttia ennen kuin se vihdoin  pääsi kalan kanssa ilmaan. Pisin paikallaan kököttelyjakso kesti vajaan minuutin :-)



Iltapäivän viimeinen sääksi saapui tästä noin tunnin kuluttua. Se syöksyi taas kojun takaa eikä todellakaan aikaillut minkään kanssa. Kahden turhan syöksyn jälkeen se syöksyikin yllättäen viereiseen sameaan jokeen ja nappasi kalan sieltä :-)

32 kommenttia:

  1. On se kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa tuo sääksien kuvaaminen. Ehkä joksus käy useampiakin. Mutta olikohan tuo väsynyt kun ei päässyt kalan kanssa heti lentoon. Hauskat kuvat kumminkin sait kun seurasit sen touhuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki luontokuvaaminen vaatii kärsivällisyyttä - jos siis haluaa hyviä kuvia :-) Luonto kun ei noudata ohjeita eikä neuvoja. Sen ehdoilla on aina mentävä.

      Voipi olla, että monta yritystä ja päälle päätteeksi tosi iso kala vain uuvuttivat linnun...

      Poista
  2. On niin mahtavat kuvat tasen Kiitos :)

    VastaaPoista
  3. Miksi piilokojusta ei saa kuvata sääkseä kuin saalistamassa? Häiritseekö se lintua liikaa? Varmaan on hermoja raastavaa odottaa ja seurata koska lintu on valmis kuvattavaksi. Hienot kuvat sait jälleen kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sääksikeskuksen ruokinta-allas on olemassa nimenomaan sääksen suojelua ja tutkimusta edistämään. Sääksi on arka lintu ja se kaikkoaa pienestäkin häiriöstä. Siksi kuvata ei saa ennen kuin se on päässyt saalistamaan. Sääksen hyvinvointi on ensin, hyvät kuvat vasta sitten. Ihan reilua sinänsä :-)

      Poista
    2. Pätee myös kaikkeen muuhunkin luonnoneläinten kuvaamiseen. Mahdollisimman häiriöttömästi.

      Poista
    3. Sen kun vain kaikki jaksaisivatkin pitää mielessään... :-)

      Poista
  4. No, onneksi ei ollut turha reissu. Mun yksi tuttu (ei kuvaa, eikä harrasta lintuja) oli käynyt siellä ihan ohikulkumatkalla. Joku lintubongari oli ollut siellä useita tunteja ja ei yhtään sääkseä ollut näkynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi siellä mennä kokonainen vuorokausikin ilman sääksen vierailua. Paljon riippuu säästä se, missä sääksi päättää ruokailla.

      Paras keli on silloin, kun on hieman tyyntä, mutta tuulee silti jonkin verran. Silloin isojen järvien pinta väreilee liikaa sääksen kalastamiseen, mutta ruokinta-allas pysyy tyynenä ja näkyvyys saaliisiin hyvänä. Jos isoilla järvillä on tyyntä, sääksi päätyy kalastamaan mahdollisimman läheisillä järvillä.

      Poista
  5. Hienot kuvat! Onpa upea paikka järjestetty kuvaajille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Häivähdys!

      Olosuhteet ovat tosiaan kohdillaan :-)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kropaltaan ei ole niin iso, mutta nuo siivet ja koivet... :-)

      Poista
  7. Voi pikkuista sääskeä <3. Onneksi sai kuitenkin ruokaa, jos voimat olivat pois. Aivan upeita kuvia!

    VastaaPoista
  8. Komea kuvasarja! kaverilla on iso saalis:)

    VastaaPoista
  9. Oletpa saanut tosi hienot kuvat. Minäkin haluaisin joskus päästä kojuun kuvaamaan. Kunhan tässä urkenen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirlah!

      Minä kävin piilokojulla ensimmäisen kerran viime kesänä, nyt oli toinen kerta. Jo pelkästään noin lähelle pääseminen on huikeaa. Tosin mitään takuita ei ole, että eläimet näyttäytyvät.

      Poista
  10. Kärsivällisyys palkittiin. Hienot tilannekuvat olet saanut.

    VastaaPoista
  11. Olipas hieno kuvasarja. Kyllä kannatti hieman päivystää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Harry!

      Aina on nähtävästi hyvä katsoa kortit loppuun asti :-)

      Poista
  12. Mestarilintukuvaajalta taas upea sarja.

    VastaaPoista
  13. Tuo on kärvällisten ihmisten hommaa!
    Erittäin hienot kuvat sait!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!