tiistai 9. lokakuuta 2018

Syksyn laulujoutsenia

Lauantaina kävin sienimetsissä. Suppiksia löytyi, mutta ei lähellekään sitä määrää kuin vuosi sitten. Mutta kyllä niiden sienten löytäminen jaksaa aina ilahduttaa :-) Toinen sienimetsistä näyttää jotenkin niin erilaiselta kuin vuosi sitten. Muutama iso puu on kaatunut edellisen reissun jälkeen ja minun askelmerkkini ovat heti samantien sekaisin. Jonnekin sinne kaatuneiden puiden alle on jäänyt myös hyvää suppisaluetta. Pari kertaa piti kiertää reittiä, ennenkuin ymmärsin, miksi paikat eivät löydykään sieltä, mistä pitäisi.

Ulkoilutin kameraakin. Ensi näytti siltä, että nämä tutut maisemat on koluttu läpi jo niin monta kertaa, ettei mitään uutta kuvauksellista osu silmään. Selvääkin selvempää seikkailujen jälkeistä arkiturhautumista ;-) Vaan onneksi törmäsin nopeasti tien varrella olevalla pellolla oleviin joutseniin. En siis konkreettisesti autolla, mutta näkymä tuli nopeasti, vähän puskista.

Laulujoutsenia oli 11. 8 aikuista ja yksi yhden poikasen perhe. Pellon omistaja körröötteli hiljakseen pallon laitaa pellon laidan rikkaruohoja niittämässä. Vauhti näytti olevan joutsenille ihan sopiva. Olivat hieman varuillaan, mutteivät panikoineet mihikään suuntaan.

Vaikkei joutsenten määrä ollut tuon suurempi, hetki ja kohtaaminen oli taas kerran sitäkin merkittävämpi. Pysähdyin tien laitaan autolla ja avasin pellon puoleisen ikkunan. Joutsenet eivät olleet siitä millänsäkään. Jos olisin kavunnut autosta ulos, linnut olisivat todennäköisesti lähteneet heti kauemmas.





Poika lupasi tulla talvella koiran vahdiksi, jos lähtisimme miehen kanssa jonnekin lomailemaan. Aivan mahtavaa! Aloitin jo eilen pikaisen lomakohdekartoituksen. Helmikuu on todennäköisin matka-aikamme. Lämmintä haluavalle aika on hieman haasteellinen. Kuumaa kaipaavalle kohteita sen sijaan löytyisi. Täytyy jatkaa matkojen etsimistä :-)

22 kommenttia:

  1. Joutsenten kohtaaminen on aina sykähdyttävää! Hienot kuvat!

    Mukavia matkamietteitä!

    VastaaPoista
  2. Joutsenia ja hanhia on nyt pelloilla aika paljon. Paikoin suppiksia on todella paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy pitää silmät auki noiden peltonäkymien kanssa :-)

      Pitäisi varmaan etsiä vaihtoehtoisia suppispaikkoja, vaikka kyllä näistä nykyisistäkin riittää yli oman tarpeen. Niitä on vain niin mukava kerätä muillekin. Kaikki eivät pääse metsään yhtä helposti.

      Poista
  3. Suppiksia on meilläpäin paljon. Joutsenia on aina kiva katsella. Muistan vielä sen ajan kun linnut olivat harvinaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei täälläkään varsinaista pulaa ole, hyvin riittävät itselle ja vähän muillekin. Vuosi sitten sato oli vain monin verroin runsaampaa.

      Heikosti on sujunut joutsenten lisääntyminen. Tai ainakin minä olen nähnyt aika vähän noita nuoria joutsenia.

      Poista
  4. Joutsenten kohtaaminen syksyllä on haikeaa - pian ne lähtevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta ihanaa nähdä, kun täysikasvuisiksi varttuneet jälkeläiset ovat vihdoin mitoissaan ja voimissaan pitkää muuttoa varten :-)

      Poista
  5. Sienimetsään en ole vielä tänä syksynä mennyt, onneksi oli pieni pakkanen, joka kuritti hirvikärpäsiä :D. Tiistaiaamuna, kun palasimme lentoasemalta, näimme Akaan paikkeilla valtavan joutsenparven pellolla ruokailemassa ja heti kohta kauriita aika monta, onneksi hirviaidan takana.

    Ihanaa, että pääsette lomalle! Madeiralla on helmikuussa usein tosi hyvät säät - ei liian kuuma, sopivaa ilmaa vaeltaa :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulisi, että nyt on hirvikärpäsillä kuumin meno katkennut...

      Kiitos vinkistä! Madeira onkin yksi varteenotettavimmista matkaehdokkaistamme :-)

      Poista
  6. Laulujoutsenien näkeminen aina yhtä ihanaa. :)

    VastaaPoista
  7. Kaunis kohtaaminen!
    Matkojen suunnittelu on aina yhtä kivaa. Toivottavasti löytyy mieluisa kohde. Itsekään en välitä liian kuumasta kelistä. Mielummin sitten vaikka viileämpi, jos kahdesta pitää valita :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ninnu!

      Samoilla linjoilla noiden matkaolosuhteiden valinnan kanssa :-)

      Poista
  8. Nuori joutsen siinä taitaa testailla siipien kantavuutta. Hienot kuvat.

    VastaaPoista
  9. Ihanat joutsenet! Minulla on tuo sama kokemus: lähimetsä tuntuu ihan oudolta kun puita on kaatunut ja polkujen paikat muuttuneet. Joskus täytyy ihmetellä, missä oikein on.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!