Pihassa pyörivät kaksi oravaa ovat löytäneet taas pihan vanhan padan, joka on talven jäljiltä täynnä vettä. Sitä ei ole suunniteltu juoma-altaaksi, mutta sinne kerätään kesäaikaan kovemman sadekauden aikana kasteluvettä muista säilöistä, vaikka sitä tarvitaankin meillä nykyään todella harvoin.
Pata on jäänne niiltä ajoilta, kun istutin pihaa uuteen uskoon ja uudet taimet tarvitsivat säännöllisesti kastelua. Nyt piha ja puutarha tarvitsevat enemmän harventamista kuin istuttamista, joten kasteluvesi ei ole enää ehkä tarpeen. Mutta siellä se vanhan saunan vesipata pötköttelee pihan perällä.
Orava ei osaa tulla tuolta vedestä pois, jos se sinne putoaa, joten kaikissa vesiastioissamme on kesät talvet jonkinlainen keppi tai lauta kiipeilyalustana, jotta jokainen kurre pääsisi mahdollisen janon sammuttamisen jälkeen myös ehjänä matkaan.
Tässä vanha lauta apuvälineenä jo juomahetkelle mennessä :-)
Mie oon pannu tynnyriin aina kepin pystyyn, ellei siinä oo verkko (siinä tapauksessa on juoma-astiaksi joku muu) mutta kelluva laudanpätkähän vois olla ihan kätevä kans. Sillonku oli vesiallas, niin siinä pidettiin pitkää lankkua, että sammakonpojat pääsi ylös...
VastaaPoistaSe oli "samppiramppi" :)
PoistaAi kun olisikin ihanaa, jos olisi sammakkoja ja poikasia ❤
PoistaLauta on hyvä laittaa. Söpöliinit pääsevät hyvin juomaan eikä huku. Erittäin hyvä muistutus.
VastaaPoistaKiitos, Sami :-)
PoistaTilannekuva innosti muistuttamaan :-)
Kyllä, hyvä muistutus. Se on pikimiten laitettava lauta vesi astioihin.
VastaaPoistaKiitos, Matti!
PoistaMahtava kuva!
VastaaPoistaLämmin kiitos, Anne!
Poista