Lähestyvän syksyn perhoskavalkadia perhosbaarin liepeiltä :-)

Olen kokeillut erilaisia perhosbaareja vuosien ajan. Eri paikoissa. Eri resepteillä. Ja erilaisissa astioissa. Menestys on ollut todella vaihtelevaa. Tänä vuonna perhosia on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi. Pihalla liihottajia on joutunut parhaimmillaan väistelemään, aina joku on liihotellut odottamatta ihan eteen kulkureitille ;-)

Tänä vuonna reseptiin kuului siis maderisoitunutta punaviiniä (säilytetty talvesta asti ;-)), punaviinietikkaa ja vanhaksi mennyttä hunajaa, toisinaan sen sijaan fariinisokeria. Keskimäärin siis hyvää kierrätystä :-)

Pihassa kasvaa hyvin sammalta, joten talvisiin tuikkulyhtyihin tehdyt perhosbaarit saivat sammalsisällön. Erityisesti amiraaliperhoset ja suruvaipat ovat ottaneet baarit käyttöönsä. Toki ensimmäinen kertakäyttöoluttuoppiin tehty vaahtomuovilla täytetty versiokin on kerännyt vierailijoita ihan yhtä paljon, vaikkei olekaan visuaalisesti yhtään viehättävä. Nektari kuitenkin toimii.

Baarit on sijoitettu pation viereisen sembramännyn oksille roikkumaan. Ne ovat osan päivää varjossa. Ampiaisia ei ole juuri käynyt - onkohan syynä osittainen varjo vai osuva nektariresepti?

Oli miten oli, perhosten seurasta olemme nauttineet ihan mahdottoman paljon :-)

Vaahtomuovibaarissa tässä herukka- eli liuskaperhonen.

Vähän hienompi ja modernimpi muotoilu veti tämän suruvaipan puoleensa.

Tämä neitoperhonen kävi lepäilemässä ja lämmittelemässä puun rungolla hörppimisen välissä ;-)

Vaahtomuovibaarissa on ollut parhaimmillaan kolme amiraalia kerrallaan. Tässä hyvin tavallinen kahden perhosen vierailijaryhä :-)

Kyllä se vaahtomuovibaari kelpasi suruvaipallekin :-)

Amiraaliperhonen.

Nokkosperhonen hengähti hetken ja keräsi lämpöä ulkorappusten kaiteella.

Liuskaperhonen keräsi lämpöä ja voimia rännin kupeessa.

Vielä on kesää jäljellä, vaikka lähestyvä syksy värittääkin jo kaikkea. Nautitaan :-)

Seuraatko sinä lintujen muuttoja?