Vaikkei aurinko hymyillyt, päätin aikkareiden (=aamupäiväunet) jälkeen lähteä reissuun kameran kanssa. Tähyilin kovasti kaikkea silmää ilahduttavaa tai muuten koskettavaa.
Sääksmäen sillan luota löytyi pilkkijöitä 😳. Vaikka sillan ali kulkee kohtalainen virtaus, moni piti paikkaa turvallisena pilkkipaikkana.
Tässä oltiin melko lähellä siltaa.
Tässä kuvasin osin sulanutta rantaa.
Siihen sitten putkahti vieressä olleessa autossa pitkään retkelle valmistautunut pilkkihenkilö.
Käveli sulanutta pintaa myöten täysissä varusteissa ja jäi miettimään. Aika paljon sitä vettä oli. Niemen toisella puolen olisi ollut kiinteämpää jäätä, jossa nuo aiemmin kuvatut pilkkijät taivalsivat. Mutta tämä reissu oli tässä.
Siirtyi sitten pienen pohdinnan jälkeen takaisin autolle.
Hyvä oli yritys.
Luin äsken uutisista, että Espoossa, Westendin edustalla retkiluistelija oli pelastettu jäisestä merestä. Joillakin on kova hinku kokeilla tuuriaan.
VastaaPoistaUseimmiten jäihin putoaa korkeintaan kerran elämässään.
PoistaEi silti ole mikään syy lähteä kokeilemaan.
Arggh. Selkäpiissäni vilistelee aina kylmänväreitä, kun joku uhmaa ohutta jäätä. Olen yhden jäihin putoamisen nähnyt, ja vaikka pulahtaja pääsikin kaverin avustuksella takaisin jään pinnalle, tapahtuneesta jäi kyllä muistijälki vahvasti mieleen. Jokin ohuessa peilikirkkaassa jäässä näyttää monia tosiaan kiehtovan. Huh.
VastaaPoistaKelit ovat olleet melkoisen vaihtelevat, joten ei mikään vakain jääaika vielä. Pilkkijän mieli on joskus ihmeellinen.
PoistaEn kyllä ihan vielä menisi jäälle.
VastaaPoistaNo en minäkään.
PoistaSamat veijarit tuolla olivat keväällä viime hetkillä ennen jäiden lähtöä 😖.
En kyllä uskaltaisi
VastaaPoistaNo en minäkään.
PoistaMoneen junaan on menijöitä tässäkin suhteessa.