Upea tuulihaukka ja koirakuvahaasteen 9. päivä

Eilen kiemurtelin tuskissani neljä tuntia sormeni polttamisen jälkeen. Saman verran aikaa meni sormen huuhtelemiseen viileällä vedellä, taputteluun märällä ja viileällä pyyhkellä, uittamiseen kylmässä vesilasissa ja hivelemiseen pakastimesta otetulla kylmäkallella. Puolessa minuutissa elvytystoimien lopettamisen jälkeen kipu oli jo niin sietämätön, että hoiva piti aloittaa uudestaan. Ja neljän tunnin jälkeen - kipu loppui. Tänään sormessa on massiivinen rakkula.

Tänään luontoretkeily näytti pitkän aikaa melkeinpä turhanpäiväiseltä touhulta. Lähdin toiveikkaana ihan väärään suuntaan eikä sieltä löytynyt mitään katsottavaa eikä kuvattavaa. Hieman sentään kuunneltavaa, joten ihan hukkaan matka ei kuitenkaan mennyt. Olo rauhoittui luontotaajuuksille lintujen lauluja kuunnellessa. Oli hyvä olla :-)

Päätin olla sinnikäs ja kävin katsastamassa vielä pari paikkaa. Siellä reissuni loppumetreillä huomasin ohittavani autollani vieressä lentävän pienehkön haukan. Auto parkkiin seuraavaan sopivaan kohtaan ja tarkkailemaan. Haukkaa ei tietenkään näkynyt missään. Paitsi että huomasin jonkun kököttävän sähkölangoilla. Ohi ajaneet auto ja pyöräilijä saivat todennäköisesti linnun reagoimaan ja se lennähti pois.

Pian huomasin sen kuitenkin lekuttelevan taivaalla ja niin pääsinkin kuvaamaan sitä. Olen niin huono näiden jalohaukkojen kanssa, että lajimääritys löytyi vasta kotona lintukirjasta: tuulihaukkahan se :-)

Terrakottan väri on tämän pienehkön haukan paras tuntomerkki.

Aikansa lekuteltuaan ja saalista haviteltuaan se laskeutui sähkötolpan päälle pitämään tuumaustauon.

Laskeutuminen sujui hyvin.

Ja sitten tuumattiin :-)

Ja sitten yhtäkkiä tuumaustauko olikin jo ohi ja tämä kaunis petolintu otti ja jatkoi matkaansa :-)

Koirakuvahaaste on melkein lopussa. Yhdeksännen päivän kuva olkoon tällainen:

Tytär lähti soutamaan ja koira lähti pelastamaan tytärtä. Kunnes turkki alkoi painamaan ja tytär päätyi pelastamaan koiraa.

Mahtavaa alkavaa viikkoa! Se on kohta jo toukokuu :-)