Perheen oma valokuvahaaste ja kiirastorstain luontoreissu

Meidän perheemme pääsiäiseen korona ei kajonnut merkittävästi. Olemme tottuneet siihen, että aikataulumme eivät välttämättä osu kovin fantastisesti yhteen ja olemme tavallisesti juhlistaneet juhlapyhiä yhteisellä ruokailulla sillä porukalla, mikä on ollut paikalla ja silloin, kun se on ollut mahdollista.

Tytär lähti opiskelemaan Lapin yliopistoon syksyllä 2014. Sieltä ei ollut järkevää lähteä etelään jokaisen pyhän vuoksi etenkin, kun se oli ilman matkustamisia erinomainen mahdollisuus päästä rentoutumaan arjen rytmistä. Poika on ollut puolestaan vuorotöissä kauan ja yhteiset hetket on pyritty ajoittamaan tietenkin myös niin, ettei hänellekään tule siitä ylimääräistä kiirettä ja työtä.

Koko perhe on kuitenkin pitänyt aina tiivistä yhteyttä. Fyysinen erillään oleminen ei ole vaikuttanut henkisen läheisyyden määrään.

Otimme vajaa viikko sitten käyttöön perheen sisäisen valokuvahaasteen. Jokainen lähettää perheen WhatsApp-ryhmään vähintään yhden valokuvan päivässä omasta päivästään. Kuva saa olla mitä tahansa. Jokainen on ihanasti myös selvittänyt hieman, mistä kuvassa on kyse. Alun muistuttelun jälkeen homma pelittää nyt hienosti :-) Ollaan entistä paremmin kiinni toistemme arjessa juuri niin kuin se itse kullekin sopii :-) Nyt, kun me muut olemme Hämeenlinnassa ja tytär Helsingissä, kaikki hyvät yhteydenpidon keinot ovat pelkkää plussaa :-)

Eilen, kiirastorstaina, olin saldovapaalla ja kävin luontoreissulla peräti Uudessakaupungissa asti. Matkaan kului reilut kolme tuntia suuntaansa. Vain tunnin enemmän kuin jos olisin lähtenyt vaikkapa Porkkalanniemeen.

Kohdelistaltani ehdin ruksimaan vain kaksi kohtaa. En esimerkiksi ehtinyt käymään Uudenkaupungin keskustassa ollenkaan. Kummatkin käyntikohteeni sijaitsivat Pyhämaalla, joka Wikipedian mukaan "on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta. Pyhämaan kunta pakkoliitettiin vuoden 1974 alusta Uuteenkaupunkiin tuolloin vireillä olleen Neste Oy:n kolmannen öljynjalostamon rakennushankkeen johdosta. Rakennushanke kuitenkin kariutui." Matkaa Uudenkaupungin keskustaan oli yli 20 kilometriä.

Pamprinniemen luonnonsuojelualue on varmaankin ihanimpia paikkoja koko Suomessa. Niemeä kiertää noin 4,5 kilometrin pituinen luontopolku. En edes kiertänyt sitä kokonaan. Kuljin meren rantaa pitkin polkua melkein niemen kärkeen ja samaa reittiä takaisin. Pysähdyin välillä evästauolle. Sain kuvauksineen kaikkineen reissuun kulumaan aikaa noin 3,5 tuntia!

Lounastaukoa lukuunottamatta en pysähtynyt kuin kuvaamaan ja kuvauskulmia etsimään. Paikka oli henkeäsalpaava ja sinne täytyy palata vielä uudelleen. Raikas (ja viileä) merituuli kehui kerrospukeutumistani ja kannusti pysymään liikkeessä :-)

Muutama kuva laulujoutsenista. Merellä tämäkin on niin kovin erilaista!

Ihanaa pääsiäisen aikaa! Muistakaa käydä vilkuilemassa lähiluontoa - siellä tapahtuu todella paljon juuri nyt :-) Ja hyödynnetään videopuheluiden mahdollisuuksia läheistemme kanssa :-)

P.S. Kuusi tuntia kestäneellä kahden kohteen tarpomismatkallani kohtasin kolme henkilöä (jos ei lasketa kauppareissua, jolloin hain evässalaatin) ja heidätkin noin kymmenen metrin etäisyydeltä. Suomen luonnossa on paljon tilaa, jos ei itsepintaisesti suuntaa juuri sinne, mihin kaikki muutkin haluavat mennä.