maanantai 20. huhtikuuta 2020

Meriharakat ja koirakuvahaasteen kolmas päivä

Ilahduttavaa oli tavata myös meriharakkapari. Ensin näin toisen vain kauempana lennossa, mutta olin melkoisen varma, että kyseessä oli meriharakka. Onneksi maltoin notkua paikalla riittävän kauan havaitakseni ne uudestaan. Ihan jokapäiväisiä kamuja nuo porkkananokat eivät kuitenkaan minullekaan ole, aina täytyy lähteä jonnekin hieman kauemmas niitä tavatakseen.

Siinä, missä silkkiuikut pitivät jotakuinkin tauotonta ääntä, meriharakkaparilta en kuullut äännähdystäkään. Olivat tosin myös hieman kauempana ja niitä oli kuitenkin vain nuo kaksi (mikäli huomasin oikein).

Taustalla aterioiva kanadanhanhi hermostutti tätä meriharakkaa jonkin verran. Meriharakka seisoskeli tovin paikoillaan ihan rohkean oloisena, kunnes hanhi siirtyi lähemmäs. Meriharakka siirtyi hieman kauemmas, mutta ryhtyi sitten kuitenkin venyttelemään koipeaan. Venyttely katkesi jostain syystä lyhyeen ja meriharakka jatkoi kävelyään puolivenyttelyn jälkeen.


Ongelmana oli se, että venyttelevän jalan puoleinen siipi jäi jotenkin kanittamaan hassuun asentoon. Turvallisesti kauemmas päästyään meriharakka oikoi siipensä oikein kunnolla ja näytti sen jälkeen ihan normaalilta :-)




Koirakuvahaasteen kolmannen päivän kuvaksi valitsen tämän kuvan, missä seisotaan kahdella tassulla nähdäkseen syyspellolla kunnolla ympärilleen. Tämäkin kuva on vuodelta 2014.


Antoisia kevätpäiviä sinulle! Millaisia keväthavaintoja olet viimeksi tehnyt?

15 kommenttia:

  1. Meriharakka on niin kaunis lintu. Harmi että sitä ainakin minä, pääsen tosi harvoin näkemään. Suloinen koira, nappisilmä. Viimeisin keväthavaintoni oli kun tänään näin kääpiösyreenissä pienen pienet kukan silmut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh - kaikki silmut ovat tähän aikaan vuodesta niin mahdottoman kauniita!

      Poista
  2. Täällä ei vielä meriharakkaa oo näkynyt. Västäräkki ja silkkiuikkuja kyllä.

    VastaaPoista
  3. Mahtavat kuvat meriharakasta ja tietty myös pellon tarkastajasta.

    VastaaPoista
  4. Meillä satoi tänä aamuna ja olin aivan ympärisoikean onnellinen. Tämä jatkuva auringonpaiste alkaa ottaa päästä. Sopivasti sadetta eikä liian kovaa tuulta, niin sitten on hyvä. Ulkonakin oli raikas ilma, siitepöly vähän vähentynyt.

    Linnut tuntuvat laulavan aivan erityisen paljon. Se taitaa olla se suurin havainto. Olet taas ottanut hienot kuvat. Ja voi tuota teidän karvaturria. Ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Johanna!

      Meillä ei sateettomuus jaksa ottaa vielä päähän ;-) Hyvin tullaan toimeen ilman sitä :-)

      Linnut ovat niin huumaavan äänekkäitä tähän aikaan vuodesta - ihan lempimusiikkia!

      Poista
  5. Koira on taas ihana! Mun uusin havainto lienee lehtokertun livertely, ihan omalla pihalla bongattuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, RH!

      Melhtokerttu omalla pihalla - tuota on vaikea päihittää :-)

      Poista
  6. Kaunis lintu on tuo meriharakkakin, täällä niitä voi näkyä tuolla järvenrannalla, sinulla on kaunis koira,
    ransu vasta nyt on huomannut linnut, kun on vielä niin pentu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Piritta!

      Kauniiden lintujen määrä on onneksi loputon :-)

      Poista
  7. Thank you, Agnieszka!

    Photos capture moments than one might otherwise forget or the ones that eyes cannot see. And tomorrow new ones etc. Life is wonderful that way :-)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!