Naurulokkien spektaakkeli

Kävin tänään Suomenojalla kevään etenemistä tarkkailemassa. Käynnin kohokohdaksi muodostui naurulokkipariskunnan esittämä spektaakkeli.

Alku näytti hellältä, vaimo lähestyi niin hellän näköisesti siippaansa.

Aika pian se alkoi tökkiä nokallaan koirasta kaulasta ja nokasta. Välillä oikein nyhti toista kaulasta. Koiras oli kärsivällinen, mutta alkoi lopulta näyttää vähemmän onnelliselta.

Itse asiassa se alkoi näyttää peräti huonovointiselta...

Ja sieltä tuli sitten ruoka ylös, sitä ruokaa olikin popsittu paljon. Naaras auttaa heti koirasta selviämään oksennuspallosta

- popsiakseen sen omiin suihinsa! Jotain tippui pesään ja molemmat etsivät huolella kaikki pudonneet rippuset parempaan talteen.

Hetken näytti rauhalliselta, mutta eipäs aikaakaan, kun naaras aloitti tökkimisen ja kaulan nyhtämisen uudelleen.

Koiras oli NIIN kärsivällinen. Ei hermostumisen häivääkään.

Kun naaraalle pitkän yrittämisen jälkeen selvisi, ettei enempää ruokaa ole tulossa, linnut rauhoittuivat hetkeksi alkaakseen sitten lyhyen ja kuuluvan yhteishuudon.

Hetken kuluttua koiras otti ohjat ja hyppäsi naaraan päälle. Seisoskelivat kerrostalona jonkin aikaa ja kerrosten väli oli melkoinen. Melkein teki mieli antaa neuvoja, mutta ymmärsiväthän nuo vihdoin, ettei tuolla tavalla mikään etene mihinkään.

Jos ylemmässä kuvassa koiras on vielä puolityyni ja rintahöyhenet ovat vielä kauniisti kuosissa, alla olevassa kuvassa rintahöyhenistö on jo saanut aivan uutta virtaa ja kiharaa :-) Kerrosten välikin on jo madaltunut.

Tasapainoilu ei ollut aina mutkatonta.

Vähältä piti, ettei koiras pudonnut välillä.

Varsinainen hässäkkä oli nopea juttu ja päättyi koiraan hypähdykseen naaraan päältä pois. Naaras taisi lähteä  pesulle ;-)

Tuo alun kurkun tökkiminen ja oksennuksen jakaminen olivat minulle ihan uusia juttuja. Jos joku tietää näistä yhtään enemmän, mielelläni otan kaiken mahdollisen informaation vastaan :-)

Oikein hyvää alkavaa pätkätyöviikkoa!