Hyvän valon aikaan kannattaa kelpuuttaa kuvauskohteeksi melkein mitä vain. Silloin arkisista asioista saa irroteltua puoli-ihmeellisyyksiä. Kuvassa ei välttämättä kutsu harvinaisuus vaan luonteikas (ehkä tavallinenkin) tilanne.
Tänään kuvasin peippoa lehdettömässä keväässä, hyvin tavoitettavissa.
Kuinka värikäs peipon selkä onkaan! Tuota (kaunista) vihreää en ole aikaisemmin huomannutkaan.
ihana ja todella kaunis!
VastaaPoistaSe laulaa niin tunteella :-)
PoistaNo enpä oo tosiaan tienny, että peipolla on vihreä selkä! Mutta ihana se on, siinä olen samaa mieltä :) Peippo tuo kevään ja pajulintu kesän.
VastaaPoistaTuo on mielestäni samankaltainen vihreä, mikä jää töyhtöhyypälläkin näkymättömiin, jos valo on väärä tai lintu on liian kaukana.
PoistaIhana! Kunnon konsertin on vetänyt. Onkohan tosiaan vihreä, vai siitepölyssä, ainakin raita kukkii nyt runsaana ja aivastutta..
VastaaPoistaKyselin fb:n Suomen linnut -sivustolta ja koiraspeipon yläperä on kuulemma oliivinvihreä. Yläperä on nähtävästi oikeampi nimitys kuin tuo alaselkä ;-)
PoistaKiitos tiedosta:)
PoistaPirteä kun peipponen! :)
VastaaPoistaJuuri niin :-)
PoistaHienoja kuvia peiposta! On se kaunis lintu ja vielä kauniimpi on sen laulu.
VastaaPoistaKiitos, Between :-)
PoistaEi ihme, että sen ääni kuuluu kauas, sillä se laulaa kirjaimellisesti koko kropallaan.
Tuntuu, että kevät alkaa peipposen laulusta;-)
VastaaPoistaTuntuu, kuin se olisi kevät keväältä aikaisemmin.
PoistaNo eipä niihin ole näkyvyyttä näissäkään kuvissa - ei ihme, että on salaisuus.
VastaaPoistaKiitos tämän jakamisesta!
Linnuista löytyy joskus uusia upeita lisiä. Kuten peipposen vihreä sen selässä. Jää usein huomaamatta.
VastaaPoistaToisaalta, harvemmin sitä tulee peipon perää tuijoteltua ;-)
Poista