sunnuntai 7. elokuuta 2022

Aivoruuhkaa, ihanaa kesää ja Pixien haukahtelua

Heräsin yöllä muutamaankin kertaan. Yhden kerran mietin ja suunnittelin äidin vaatteiden nimikoimista hoivakotia varten. Hoksasin, että minulla on ensimmäiset nimikointitarpeet jo kotona, voisin ryhtyä jo hommiin. Vaan en keskellä yötä. Vielä pitäisi nukkua.

Toisella kerralla heräsin miettimään muuttoa ja isänkin huonetta. Myöhemmin heräsin miettimään ja suunnittelemaan asunnon tyhjentämistä. Mistään näistä ei ole stressiä, mutta keskeneräiset asiat jäävät helposti kummittelemaan mieleeni - etenkin öisin.

Minun varmaankin kannattaisi tehdä jonkinlainen listaus yhteyshenkilöistä ja -tiedoista sekä tulevista tekemättömistä tehtävistä. Jospa ne pysyisivät sitten yöllä pois mielestä.

Listata voisi myös elämän eri osa-alueet, joista pitäisi pitää huolta. Listalla voisi olla ainakin jotain tällaista:

Viikottain:

  • työasiat
  • palautuminen
  • oma terveys
  • kotiin liittyvät työt (kuten siivous yms.)
  • perheasiat
  • ystävät
  • vanhempiin liittyvät velvoitteet ja asiat
  • omat intohimot ja harrastukset
  • tulevaisuuden suunnittelu
  • tavaroiden karsiminen (tavoitteena muuttaa jonnekin pienempään tilaan asumaan)

Mitä muuta pitäisikään muistaa?

Tärkeintä olisi, ettei mikään osa-alue jäisi katveeseen liian pitkäksi aikaa.


Loman jälkeisillä työpäivillä olen muistanut palautumisen ja hetkeen pysähtymisen. Välillä mennään Pixie-koiran kanssa pihalle juomaan kahvia ja tarkkailemaan elämää. Välillä toiselta meistä pääsee haukku, ihan tuosta vain.



Yritän kovasti olla kirjoittamasta sienistä, mutta kävin silti tänään keräämässä taas hieman kantarelleja. Nyt on sielussa rauha vähäksi aikaa. Huomenna pääsen siivoamaan ja pannuttelemaan niitä 👍.

Pihatöitäkin olemme miehen kanssa tehneet taas kivasti eteenpäin. Voidaan olla ihan ylpeitä ahkeruudesta. Emme lupaa samanlaista jatkoa.


Ihanaa kypsän elokuisen kesän jatkoa! Vielä on aikaa toteuttaa kesäajan suunnitelmia. Tai keksiä ja toteuttaa ihan uusia! 🥰

12 kommenttia:

  1. Elät parhaillaan hektistä aikaa, eikä vanhemmista huolehtiminen ole se helpoin ja vähäisin. Hyvässä muistissa minulla on vielä tuo aika kun isän asioista huolehtiminen oli vastuullani. Onneksi omat lapset olivat jo silloin aikuisia niin ettei heistä ollut suurempaa huolehtimista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikuiset lapset jo minullakin, heistä ei tosiaan tarvitse huolehtia.

      Helpoiten laiminlyön itseäni, tuppaan jättämään itseni oman jononi hännille. Se on tässä ehkä tällä hetkellä se isoin haaste.

      Poista
  2. Tuo on hyvä keino saada vellovat ajatukset rauhoittumaan kirjoittamalla ylös sen, mikä ehkä huolestuttaa. Suloinen Pixie koira sinulla.

    VastaaPoista
  3. Pitkä on lista, kun vielä töissäkin pitäisi käydä. Joku hyvä tapa tosiaan käsitellä ja hoitaa näitä, olisi varmasti hyvä. Sellainen joka toimii itselle.
    Rapsut haukulle!

    VastaaPoista
  4. Pixiellä korvat hukassa. Aikamoinen pärinä ja hurina kuuluu teidän pihalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy kuunnella samalla taakse päin. Hassut nuo alati suuntansa muuttavat korvat 🤭

      Vierestä kulkee kohtuullisen kokoinen tie, liikenne siinä on tiivistynyt vuosi vuodelta lähes kolmenkymmenen vuoden aikana. Video nappaa äänet vähän kovempana kuin ne ovat luonnostaan. Vähän kauempana tiestä kasvusto hillitsee ääniä jo ihan hyvin. Mopomiitit ovat tosin asia sitten erikseen. Niitä ei onneksi ole liian usein.

      Poista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)