Viikonlopun retriitti Helsingissä

Kävin Helsingissä viikonloppuna lomailemassa tyttären kotona sillä aikaa, kun hän oli matkalla muualla. Se oli sellainen retriitti kaiken hulinan keskellä. Töissä on niin paljon (mieluisia) muutoksia, etten saa aivomyllyäni hiljenemään edes öiksi. Nukkuminen on heikkoa ja levotonta. Nyt pyrinkin päivittäin pysähtelemään, hengittelemään rauhallisesti ja laskemaan kierroksia oikein määrätietoisesti. Lyhyt retriitti tyttären tyhjään kotiin tuli kuin tilauksesta.

Lauantaina satoi lunta ja kauppareissun (ihan muuten vaan) jälkeen asetuin kotoilemaan ja hyggeilemään paikoilleni. Ostin tulppaaneja maljakkoon. Sunnuntaina olin hieman surullinen siitä, kuinka nopeasti ne aukesivat. Toivottavasti niistä jää tyttärellekin iloa.

Tässä kuvassa muutaman nuutuneen tulppaanin kukat pelastettuna 'minivaasiin'. Eihän niitä raaskinut poiskaan heittää.

Lauantai-iltana hoidin kasvojani tyttären minulle jättämällä kasvonaamiolla. Kylläpä tuntui virkistävältä 🥰. Kotona olenkin melkoisen huono noiden ihonhoivaoperaatioiden kanssa. Voiteet ja seerumit menevät, mutta naamioiden kanssa odottelu tuppaa jäämään aina seuraavaan (ja seuraavaan) iltaan. Iso vaivahan se ei olisi, kun noita hoitonaamioita on tullut ostettua ihan jonottamaan asti, mutta laiskuus on tässä se riesojen riesa 😞.

Sunnuntaina lähdin aamusta (noin klo 9) tutustumaan lähiseutuun kameran kanssa. Helsinki on minusta kauneimmillaan hiljaisena ilman liikennettä. Ehkä joskus totun siihen liikenteeseenkin 🤔. Kun kelit lämpenevät, aion lähteä kameran kanssa illalla ja/tai aamulla ihan oikein eteläiseen Helsinkiin asti kuvaamaan kaupungin ilmettä ja tunnelmaa. Toki melkoisen eteläisessä Helsingissä olin nytkin.

Minä yritän rentoutua lisää ja olla jännittämättä ensi yön unia.

Sinulle toivotan lempeää/energistä/innostavaa/uudistavaa/palauttavaa/rohkaisevaa/kannustavaa maaliskuun viikkoa. Valitse vaihtoehdoista omasi tai lisää puuttuva vaihtoehto kommentteihin. 🥰