Superhektinen työviikko on ohi. Onneksi. Asiantuntijatyön huonoja puolia tällaisissa työn vaiheissa on muun muassa se, ettei oma tekeminen kokonaisuudessaan näy oikeastaan kenellekään. Kukaan ei näe sitä kaikkea, mihin pistän tarmoni ja energiani. Kukaan ei näe sitä taiteilua, kun yritän saada tekemiset tärkeysjärjestykseen, jotta saan rajattua tämän ja ensi viikon tekemiset toisistaan. Kukaan ei näe eikä tunne sitä tekemisen ja suunnittelemisen ajatusverkostoa, jota säädän päässäni ja yritän muistaa ja tehdä kaiken.
Juuri kukaan ei voi ymmärtää sitä, miten kiire ja tekemisen tulva valloittaa uneni katkoen sitä. Eikä sitä, miten paljon pinnistelyä kaiken muistaminen (muistiinpanojen avullakin) vaatii ja kuinka vaikeaa on pitää kaikkia lankoja riittävän hallitusti käsissä. Vaikka olenkin mielestäni tavallisesti aivan mahdottoman hyvä juuri siinä.
Varmasti on joku ja vielä joku toinenkin, joka harmittelee sitä, etten tehnytkään jotain sovittua. Minulle on todella tärkeää pitää sovituista asioista kiinni, mutta tällä viikolla paletti on vähän hajonnut ja varmasti asia ja ehkäpä toinenkin on unohtunut. Pyydän sitä jo nyt anteeksi. Tämän enempään en tällä kertaa riittänyt.
Samaan aikaan en jaksa iltaisin muuta kuin yrittää palautua. Se siitä henkilökohtaisesta elämästä. Vain minä ymmärrän, miksi olen näin mahdottoman väsynyt ja uupunut. Eikä se helpota oloa yhtään.
Samaan aikaan tiedän hyvin, ettei tämä vaihe työssä kestä enää kauan. Työstä toiseen vaihtamisen sekamelska on samalla työnantajalla pysyessä jonkin verran kaaoottisempaa kuin työnantajalta toiselle vaihtaessa. Silloin vanhat työt eivät raahaudu mukana samaan aikaan, kun pitää siirtyä jo uusiin tehtäviin. Silti en vaihtaisi mitään tästä pois. Tämä kaaos on välttämätön välivaihe, jotta voin siirtyä eteenpäin ja päästä uusiutumaan ammatillisella rintamalla. ja siitä mahdollisuudesta olen pohjattoman kiitollinen 💖.
Vaihdoin siis työtehtäviä ja organisaation osaa nykyisen työnantajani leivissä maaliskuun alusta. Nyt on meneillään hektinen ylimenovaihe. Kiirettä pitää, mutta lomat ja ihanat työkaverit säilyvät. Lisäksi luvassa on upeita uusia ammatillisia haasteita 🥰. Voiton puolella ollaan ja isosti 👍.
Palauttaakseni itseäni pieneen menneeseen lomaani, irtiottooni tästä kaikesta arjesta, syöksyn suoraan Haapsalun lintutunnelmiin. Harvoin tuollaista lintuiloittelua pääsee seuraamaan melkein kotiportailta.
Pitää muistaa huolenhtia levosta ja muutenkin itsestään, ettei pala loppuun.
VastaaPoistaIhanat kuvat ole taas laittanut esille.
Mukavaa alkanutta huhtikuuta sinulle.
Kiitos, Enkuli!
PoistaMuutamaan kertaan loppuun keitettynä ymmärrän riskin. Toki aina kuvittelen yhtä hyvin ymmärtäväni, missä oma jaksamisen raja kulkee. Nyt täytyy muistaa levätä usein ja ajoissa 👍
Voi kun nuo linnut tulisi jo tänne,-)
VastaaPoistaKyllä ne näillä säillä saapuvat varmaankin jo ihan pian 💖
PoistaHeh, haikarat jään reunalla on aika hupaisan näköisiä. Upeat kuvat.
VastaaPoistaKiitos, Sami!
PoistaNäytää todellakin siltä, etteivät ole positiivisen irtioton mestareita 😂. Mokomatkin murjottajat 🤭
Aivan ihanat merihanhikuvat! Voimia sinulle uusissa haasteissa ja malttia odottaa asioiden rauhoittumista - kuten itse sanoit, nyt elät välivaihetta. Uudet työkuviot ovat varmasti myös piristäviä. Iloa huhtikuuhusi!
VastaaPoistaKiitos, Hitunen!
PoistaKiitos, Suvi!
VastaaPoistaIhania lintukuvia, kohta meilläkin nämä merihanhet. Vielä ei ole näkynyt.
VastaaPoistaKiitos, Iines!
PoistaIhan lähihetkinä, luulenpa (ja toivonpa) niin 👍.