Kirjoittelin eilen taas Paavon kirjeitä Vienolla puhtaaksi muutaman kirjeen verran. Kirjeet olivat vuodelta 1939. Innostuin ihmettelemään ajan kuvaa ja mietin, josko netistä löytyisi kuvia Lahdesta tuolta ajalta. Googlettelemalla löysin tieni kansalliseen digikirjastoon (digi.kansalliskirjasto.fi). Vuoden 1939 loppuun asti sieltä löytyy paljon kaikkien ulottuville jaettua painetun sanan arkistoa digitoituna.
Historia näyttää ihan erilaiselta, kun sitä lukee sen ajan lehdistä kirjoitettuna. Siinä pääsee tavallaan paikan päälle, mukaan sen ajan hetkeen. Ilman mitään jälkiviisauksia ja kokonaiskuvia.
(Etelä-Suomen Sanomat, 14.11.1939, nro 132, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1061458/articles/81566041?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
Aika vilahti illalla kuin siivillä, kun aloitin tähän kirjastoon tutustumista. Harmi, että vuodesta 1940 alkaen materiaali ei ole yleisesti saatavilla. Vaan silti aivan mahtavaa materiaalia! Kaikkia sanomalehtiä tuolta ei löydy, mutta ikkuna menneeseen on tuolla kuitenkin auki ainakin toistaiseksi.
Maanantain luontohavaintoreissulta jäi muistoiksi kevään ensimmäiset kuvat kuovista. Sillä on kyllä vaan aivan vastaansanomattoman upea nokka! Se oli soluttautunut ison hanhiparven joukkoon, mutta satuin sen kuitenkin huomaamaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1061458/articles/81566041?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
Aika vilahti illalla kuin siivillä, kun aloitin tähän kirjastoon tutustumista. Harmi, että vuodesta 1940 alkaen materiaali ei ole yleisesti saatavilla. Vaan silti aivan mahtavaa materiaalia! Kaikkia sanomalehtiä tuolta ei löydy, mutta ikkuna menneeseen on tuolla kuitenkin auki ainakin toistaiseksi.
Maanantain luontohavaintoreissulta jäi muistoiksi kevään ensimmäiset kuvat kuovista. Sillä on kyllä vaan aivan vastaansanomattoman upea nokka! Se oli soluttautunut ison hanhiparven joukkoon, mutta satuin sen kuitenkin huomaamaan.
Pellolla käyskenteli myös valkohäntäpeuroja/-kauriita. Kummin tahansa tuon sanoo, joku ilmestyy aina moittimaan väärästä lajinimestä. Mutta valkohäntiä siis.
Minä hehkun kevään mukana. Tämä tuntuu taas olevan vuoden parasta aikaa. Alkukesästä koen varmasti taas saman tuntemuksen, kuten myös loppukesästä ja alkusyksystä. Toki muutkin vuodenajat ovat mukavia ja kivoja, mutta eniten nautin siitä, kun ympärillä tapahtuu ja asiat muuttuvat. Luonnon kiertokulun muutokset ovat vielä sen verran ennakoitavia, että ne eivät kuluta omaa jaksamista vaan päin vastoin.
Ihanaa epävakaista toukokuun jatkoa. Nyt tapahtuu 🥰
Varmasti mielenkiintoisaa etsiä tietoja sota-ajalta. Kivoja nuo kirjeet rintamalta.
VastaaPoistaUpeita kuvia olet taas ottanut. Kevät on lempivuodenaikani. Kasvu ihan räjähtää käyntiin ja koko ihana kesä on edessä.
Kiitos, Enkuli!
PoistaIhanaa on myös kesä ilman koronarajoitteita 🥰
Aina ihmettelen, miten nuorena historia ei kiinnostanut yhtään. Ja nyt vanhana huomaa, että sehän on tosi mielenkiintoista. Alan epäillä, opetetaanko historiaa kouluissa jotenkin liian varhain tai väärällä tavalla.
VastaaPoistaKyllä joka kevät sykähdyttää nähdä ne samat tutut muuttolinnut.
Valkohäntäpeuraa en muuten olekaan nähnyt koskaan, täällä pelkkiä metsäkauriita.
Toivottavasti historiaa opetetaan nykyään eri tavoin kuin minun nuoruudessani. Toisaalta siihen aikaan todella montaa ainetta opetettiin vain aiheeseen jo innostuneille ja vihkiytyneille. Koulussa oli enää vaikea innostua uudesta aineesta, jos siihen ei ollut jo valmiiksi 'kutsumusta'.
PoistaEsimerkiksi liikuntatunnit olivat minusta ihan ok, sillä olin kympin oppilas. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että vähemmän liikunnasta innostuneet ikätoverini ovat kokeneet liikunnan opetuksen melkoisen masentavana.
Ihanat havainnot;-)
VastaaPoistaKiitos, Anne!
PoistaJo olet saanut mahtavat kuvat, onneksi olkoon.
VastaaPoistaKiitos, Sami!
PoistaOnpa sinulla tarkat silmät, kun huomasit kuovin isosta joukosta. Kuovi on minulle kevään lintu lapsuudestani. Tänä aamuna muuten kuulin lenkillä taivaanvuohen.
VastaaPoistaKiitos, olet ottanut kauniita kuvia.
Hehkut kevättä, olet kevätihminen. Niin kyllä minäkin.
Kirjeiden kautta solahdat menneeseen ja se avautuu aivan eri tavalla kuin olisit koskaan arvananutkaan.
Kiitos, Sirpa!
PoistaHans Wagnerin valokuvakirja Kohtalon vuosi 1939 on upea kirja, suosittelen!
VastaaPoistaNiin kylmä on, että muuttolinnutkin taisi muuttaa mielensä vähäksi aikaa. Mutta valokuvaajathan tykkää, kun ei ole lämpöväreilyä kuvassa :)
Kiitos hienosta vinkistä!
PoistaMinä kestän kyllä mielelläni lämpöväreilyn - kaikilla on mukavampaa silloin, jollei nyt ole aivan mahdottoman kuumaa 👍
Varmasti mielenkiintoista syventyä sota-aikaan ja kirjeisiin. Uskon, että todella siinä aika hurahtaa. Historia oli matematiikan ohella lempiaineeni lukiossa. Mutta ei opetettu arjen historiaa. Upeita kuvia sinulla taas.
VastaaPoistaKiitos, Marja!
Poista