maanantai 11. syyskuuta 2023

Syksy saa ja se on minusta ihanaa ūü•į

K√§sity√∂t (villasukat) ovat hakeutuneet puikoilleni v√§hitellen, mit√§√§n spurttia en ole viel√§ havainnut. Olen aloitellut sit√§ ja t√§t√§, mutta liian hitaasti ty√∂t ovat edistyneet ja j√§√§neet sen my√∂t√§ kesken. Onneksi purkaminen on sallittua. Lankaostokset sen sijaan olen aloittanut jo ihan puolitarmokkaasti. Sukkatehdas k√§ynnistyy, kun on k√§ynnisty√§kseen ūüĎć.


Karvarouskut ovat nostaneet päitään ja pääsimme tekemään miehen kanssa jo syksyn ensimmäisen sienisalaatin. Tänään kannoin kotiin taas lisää rouskuja. Nyt voi tehdä sienisalaattia isommankin erän. Hyviä salaattireseptejä etsiskellessäni huomasin, että rouskujahan voi ihan pakastaakin (ryöpättynä)! Miten en ole aikaisemmin tällaiseen tietoon törmännyt?

Sienirepertuaarini on todella pieni: kantarellit, suppilovahverot ja karvarouskut. Niissä riittää keräämistä, vaikka tatitkin tavallaan kiinnostaisivat. Tähän aikaan vuodesta ei riitä enää kaistaa tattien opiskeluun, mutta ehkäpä talvella voisi opetella tattien perusteita?

Eilen tehtiin muuten kantarellipekonikeittoa, tavallisen pekonin sijaan k√§yt√§mme kalkkunapekonia. Olipas taas mahdottoman hyv√§√§ ūü•į. Ja min√§, joka en tavallisesti tykk√§√§ sy√∂d√§ samaa ruokaa montaa p√§iv√§√§, s√∂in t√§n√§√§n lounaaksi samaa keittoa ja aion sy√∂d√§ sit√§ viel√§ huomennakin ūüôą. Lurps.


Olen ollut huomaavinani aikojen saatossa, että ihmiset suhtautuvat kovin eri tavoin saman ruuan syömiseen peräkkäisinä päivinä. Joku ei suostu syömään samaa ruokaa edes kahtena peräkkäisenä päivänä, kun jollekin toiselle kuukausi tai kaksikin suunnilleen samalla reseptillä on ihan kutsuva juttu.

Mihin kohtaan tuota ruokajanaa sinä sijoitut? Ja mikä on suosikkiruokasi - mitä voisit syödä melkein aina?


Kevät ja syksy ovat selvästikin minulle kutsuvimpia vuodenaikoja. Kevään lomilla olen huomannut, että kylmyys viipyy pitkään, kun menee vähänkään pohjoisempaan. Eihän se aina ole kylmää kylmää, mutta keväällä kaikki muutos kylmempään vaatii erityistä harkintaa ja sitoutumista. Valoa keväällä tosin riittää ihan mahdottomasti, ihan kesän veroisesti.

Syksyllä illat (ja aamutkin) ovat jo pimeämpiä tai osittain jopa pimeitä. Lämpötila voi silti olla päivällä ihan hunajaa.

Keväällä ja syksyllä luonto on täynnä hyrinää ja tapahtumia. Lomakohteet ovat sen sijaan rauhallisia ja ruuhkattomia. Toki osa lomakohteista ei ole auki lomasesongin ulkopuolella ja se tietenkin on oma rajoittava tekijänsä.

Tämä kuva on otettu noin vuosi sitten lomareissulta Porin Reposaaresta. Ihanasti tämä lomamaisema poikkeaa siitä tavallisesta ja arkisesta kotipihasta. En tiedä, kyllästyisikö tähän, jos sen pääsisi näkemään päivittäin.


Min√§ puristelen intensiivist√§ ty√∂rupeamaani viel√§ vaiheeseen ja aion sen j√§lkeen viel√§ lomaillakin. Ehk√§ intensiivinen rutistus t√∂iden kanssa jatkuu taas loman j√§lkeenkin, mutta sitten on taas akut varattu ja el√§m√§ tasapainotettu ūü•įūüĆĽūü¶č.

Viel√§ on kes√§aikaa j√§ljell√§ ūüĎć. Nautinnollista syyskuun jatkoa!

21 kommenttia:

  1. Ihana reissu muisto kuva, rakastan vesist√∂j√§ūüíô en varmaan kyll√§styisi tuohon
    maisemaan.
    Kiva sielläkin sienisalaattia valmistunut, samoin täälläkin.
    Vuodenajoista kevät, kesä ja syksy ovat ihania.
    Tänään ajattelin oikeastaan, että syksy on kaunista kun aurinko paistaa ja
    ja arki normi uomillaan kesän jälkeen.
    Ruokailusta, kyllä me syömme seuraavana päivänä samaa ruokaa jos vaan jää.
    Pyrin kauppareissulla viikon ruokailuun kalaa, broileria, kasviksia ja lihaa.
    Suunnilleen niistä loihtien ruuat. Poikkeuksia tietty on välillä.
    Mukavia hetki√§ viikkoosiūüĆł


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Päivien ilot!

      Mahtavaa, että edellisen päivän tähteitä hyödynnetään!

      Poista
  2. Minäpä vastaan vain ruokaa koskevaan kysymykseesi, että ihan paras monen päivän ruoka itselleni on spaghetti ja jauhelihakastike. Niihin en kai kyllästy koskaan, sillä samat on maistuneet yli 30 vuotta, heh heh. Huomenna paistan valmiiksi maustettuja broilerin fileitä ja jos ne menee, kuten edellisellä kerralla, niin syön niistä 2-3 päivää. Harvan ruoan syön kerralla kaikki.
    Syksyä en kommentoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota ruokaa min√§kin voisin sy√∂d√§ useamman p√§iv√§n. T√§ll√§ hetkell√§ kaikkein suurin kestoherkkuni on kantarellipasta ūüíĖ.

      Poista
  3. Taisin jo aiemminkin käydä olemassa kateellinen sienisaaliillesi... olen sitä yhä.
    Meidän tutut lähirihmastot on kaavoitettu ja kasvavat nykyään taloja - ja vaikka niitä "kasvaa kuin sieniä sateella", niin eivät kelpaa edes ryöpättynä pöytään. Kaalista kokkailen/postailen kaikenlaista - se on ollut pääruokaine
    K-A-U-A-N. Kokkailu mieleistä ja usein saman sapuskan, jos tulee enemmän kuin tarpeeksi yhteen kertaan, niin "muunnan uuteen uskoon" seuraavaksi päiväksi.

    Ja NYT minäkin sain jo luotua silmukat puikoille... kyllä se tästä tämäkin syksy käynnistyy, vaikka ihanaa on, että lähes kesälämmöt pitää tekemiset ja mielen kesäisenä... joskin illat jo huomattavasti lyhyempiä. Jokaisessa vuodenajassa on oma viehätyksensä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Repolainen!

      Olen mahdottoman kiitollinen lähimetsästäni, joka on osin luonnonsuojelualuetta. Sellainen metsä ei helposti kellisty.

      Minulla on lapsuudesta juontuva ennakkoluuloinen kammo kaalia kohtaan. T√§ytyy taas jossain vaiheessa kokeilla pienesti, milt√§ se hyv√§n reseptin kera nyky√§√§n maistuisi ūüĎć. Makuaisti ja mieltymykset muuttuvat kuitenkin i√§n mukana (niin kuin kaikki muukin ūüôą).

      Poista
    2. En tiedä löytäisitkö "Hyvää" kaalireseptiä blogistani, mutta siellä on kyllä omintakeisia kokeiluja kaalista - sillä se on pääruoka-aineeni ollut jo pian pari vuotta! Ehkä joku innovatiivinen kokeilu voisi luoda teille avata "uuden suhteen" kaalin kera!! Kaali&juusto on mainio kompo!! Jos siis tykkää juustoista!!

      Poista
    3. T√§ytyyp√§ kokeilla, kiitos vinkist√§! Eih√§n sit√§ koskaan tied√§ muuten kuin kokeilemalla ūüíĖ.

      Poista
  4. Syksy on minun vuodenaikani, aina ollutūü©∑Nyt jotenkin on ollut takkuisempaa, mutta johtuu varmaankin liian aktiivisesta kes√§st√§. Ihana tuo Reposaaren kuva! Samaa t√§√§ll√§ mietit√§√§n, kyll√§styisik√∂, jos joka p√§iv√§ tuon n√§kisi. Siell√§ kuulemma meri ei mene kunnolla j√§√§h√§n ollenkaan koko talven aikana…
    Meill√§ sy√∂d√§√§n samaa ruokaa monta p√§iv√§√§; kolme p√§iv√§√§ taitaa olla se kipuraja, ett√§ sitten pit√§√§ saada jo jotakin muutaūüėĀ t. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irkku!

      Oulun Raippaluodossa meri jäätyy talvella kunnolla, Pori on varmaan olosuhteiltaan eksoottisempi.

      Poista
  5. Meillä pojat eivät mielellään söisi samaa ruokaa peräkkäisinä päivinä. Sitä taklataan meillä niin, että pidetään välipäivä ja sitten syödään ne jämät pois :) Minulle ei ole ihan hirveästi väliä sillä, että syönkö samaa ruokaa perättäisinä päivinä, jos ruoka on sellaista mistä tykkään. Minä syön lounaaksi tyypillisesti edellisten illallisten tähteitä.

    Kivaa syyskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, rouva Kepponen!

      Meillä lapsiperheaikana syötiin monesti kahtena peräkkäisenä päivänä samaa ruokaa. Siinä meni kohtuuden raja.

      Poista
  6. Kiitos, Suvi!

    Kes√§n loppuminen on luopumista, mutta siin√§ voi mietti√§, haluaako tyyty√§ suremaan menetetty√§ kes√§√§ vai iloitsemaan monivivahteisesta syksyst√§, joka on viel√§ ohjelmassa viel√§ ennen talvea ūüíĖ.

    VastaaPoista
  7. Ja varmasti tuli hyvää keittoa. Maistelin muutama päivä sitten savuporokeittoa. Tykkäsin. Viime sieni reissulla kerättiin vaan herkkutatteja. Putsatessa aika yllätys. Lähes kaikki matosien syömiä. Vaikka näyttivät todella hyville. Tuli sentään kuivurillinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sami! Oli ihan mahtavan hyv√§nmakuista keittoa ūüėč.

      Min√§ en ole viel√§k√§√§n p√§√§ssyt perehtym√§√§n tatteihin asti. Karvarouskuista kaikki v√§h√§nk√§√§n normaalikokoiset olivat toukkien mutustelemia. Kannatti ker√§t√§ pienetkin sienet mukaan, ne olivat niit√§ puhtaita ūüĎć.

      Onneksi saitte osan sienistä talteen!

      Poista
  8. Rauhoittava maisema kuvassasi.
    Keittovihje tuntui kiinnostavalta, pitääpäs kokeilla.
    Meillä syödään toisinaan pari kolme päivää samaa ruokaa, useimmiten vähän varioiden. Tiedän kyllä tuttavia, joille kaksi kertaa samaa ruokaa on ehdoton takaraja :).

    VastaaPoista
  9. Tuttu Reposaarimaisema :) olen sitä kalliorantaa (en tosin tuosta kohdasta) joskus viikonkin katsellut kyllästymättä, ja aina haikailen sinne uudestaan.

    Ruokakysymys: en tiedä tarkoititko samalla ruualla aina uudelleen tehtyä samaa ruokaa vai tähteitä, mutta keitto on aina parempaa kun se on saanut jäähtyä ja lämmitetään uudelleen! Ainakin perunakeitot, kun ne potut suorastaan sulaa sinne liemeen. Uusia samoja ruokia mulle menis joku tonnikalasalaatti kermaviilikastikkeen kera, aika monta päivää voisin syödä ennenkuin tulis stoppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luotan arvioosi siit√§, ettei tuohon kyll√§styisi ūüĆľ.

      Itse asiassa kumpikin lähestymistapa samaan ruokaan on ihan yhtä mielenkiintoinen!

      Poista

Kiitos kommentistasi!