Perhosia ja lyhyt loma

Nyt se alkoi - loma :-) Ihan tästä torstai-illasta maanantaiaamuun asti vain, mutta nyt tuo loma tulee todella hyvään ja suunniteltuun saumaan. Tunti sitten tuli kotiin viimeisestä kokouksesta ja tästä se lomarentoutuminen sitten alkaa.

Meillä on tyttären kanssa ollut sellainen pitkäaikainen projekti, joka on tiivistynyt tämän viikon loppuun. Kaikki ei ole ohi vielä. Tekemistä on riittänyt meillä molemmilla, mutta nyt alkaa projektissa uusi, minun osaltani rauhallisempi vaihe. Siksi loma :-)

Saapas sitten nähdä, mitä huomenna haluan tehdä. Nukunko aamulla pitkään ja sitten vielä päikkärit päälle, lähdenkö valokuvaamaan, vai otanko ehkä rauhallisesti ja suunnittelen nautinnolla tulevaa syksyä? Kaikki erittäin oivallisia vaihtoehtoja ainakin nyt mietittynä :-)

Perhosbaari on tuonut pihaan amiraaleja. Ihania väriläiskiä etenkin, kun päiväaikaan voi aivan hyvin istuskella kahvikupillisen kanssa ulkona patiolla ja haistella kypsän kesän tuoksuja. Samalla saa näistä liihottelijoista silmän iloa :-)

Auringonkukkapellon luona oli lanttuperhosia paljon levottomasti kiiruhtamassa paikasta toiseen. Välillä niitä kiinnosti jokin kukka ja välillä sitten kostea maa.

Mitä sinä ehdottaisit tämän viikonlopun ohjelmaan? Ja mitä ajattelit itse puuhata?

Ihanaa alkavaa viikonloppua!

Auringonkukkia ja niiden kavereita :-)

Harvoin on näin 'kiirettä' jo tähän aikaan vuodesta. Tällä kertaa yksityiselämä 'työllistää' jo heti kesälomien jälkeen. Ei siis mitään vapaa-ajan ongelmia ;-)

Erilaisista elämänvaiheista voi päättää nauttia, oppia ja kehittyä. Tai sitten voi tyytyä rasittumaan, uhrautumaan ja/tai kärsimään. Tykkään enemmän noista ensimmäisistä vaihtoehdoista ja pyrin toimimaan niiden mukaisesti :-)

Lauantain luontoreissu kohdentui ensisijaisesti perinteisille suppismetsille. Vaikka arvasin, ettei sieltä löydy mitään, lähdin matkaan positiivisen tunnelatauksen perässä. Ja fiilis tuli. Kera muutaman hirvikärpäsen, joihin reagoin liioitellunkin tunteikkaasti. Kuten tavallista ;-)

Paluumatkalla ohitin pellon, jonka reunoilla kasvoi auringonkukkia. Pysähdyttyäni kuvaamaan niitä, huomasin pian, kuinka erilaisia kaikki yksilöt olivat. Ja kuinka paljon erilaisia öttiäisiä niissä viihtyikään! Hurmaava joukkio :-) Olipa hyvin käytetty lauantaiaamupäivä. Ihanaa elokuun loppua!

Vanhoja muistellen kohti syksyä :-)

Nyt kävin läpi kuvia vuodelta 2015, mökkikuntana Konnevesi. Syysflunssa rajoittaa liikkumista, sillä haluan tervehtyä kunnolla. Vanhat kuvat ovat riskivapaita luontoelämyksiä :-)

Mökkitiellä mukana tietenkin ihana koiruliinimme :-) Tässä ihan kokoturkissa ilman kesäparturointeja.

Kuikkia riitti kuvattavaksi runsaasti. Pilvisten päivien kuvat olivat värittömiä, joten kokeilin kuvien muuntamista mustavalkoisiksi. Tässä kuikka takaa päin ja pää on kovasti mutkalla.

Konnevedellä oli koskia enemmänkin. Kosket ovat parhaita vetonauloja mökkivalinnoissa :-)

Mökin rannassa liikkui isokoskeloemo poikasineen. Lisäksi lähellä olevalla kivellä viihtyi monen monta isokoskeloa lepotaukoaan viettämässä :-)

Mökki oli ehdottomasti yksi kaikkien aikojen parhaista :-)

Näkymä järvelle antoi mahdollisuuden auringonnousun seuraamiseen. Yhden kerran jaksoin nousta katsomaan ja kuvaamaan.

Vanhoja muistellen, elämää eteenpäin luodaten... <3 p="">

Kesää ja hetken iloja

Silloin on hyvä palata menneisiin, kun siellä on hyviä muistoja. Ikäviin muistoihin kannattaa palata vain terapiamielessä - tämä tosin on vain minun mielipiteeni.

Vuonna 2016 mökkeilimme Heinävedellä. Ranta sopi koiralle mainiosti, minulla taisi silloinkin olla jokin koipi paketissa.

Koira oli onnellinen, kun pääsi pulahtamaan veteen silloin kun halusi. Niitä kertojahan sitten riitti :-)

Samalla tavalla kun osaisi nauttia hetkestä... :-)

Syyskesää ja kuva-arvoitus ;-)

Ihmeellisen lämpimiä päiviä on ollut vieläkin. Koulut ovat alkaneet jo tovi sitten ja päivälämpötilat hipovat edelleen korkeita lukemia. Siihen olen tyytyväinen, että auringonnousut ja -laskut tapahtuvat nyt jo säälliseen aikaan. On mukavaa jaksaa olla hereillä niiden aikaan :-)

Arki kuluu monenmoisten asioiden hoitamisessa, onneksi luontoon ehtii myöhemminkin. Luontoakut ovat onneksi hyvin ladattuja vielä kesäloman jäljiltä :-)

Mutta sitten kuva-arvoitus: Mitä seuraavat kuvat mielestäsi esittävät?

Kuvat ovat täältä ja kertovat hyvää tunnistuskieltä.

Kysymys on tietenkin eri maiden pistokkeista ja niihin sopivista adaptereista. Juuri äsken kävin tarkistamassa, millainen adapteri sopii Iso-Britanniaan. Meillä on moniakin ostettuja adaptereja ja nyt piti selvittää, mikä sopii tähän tilanteeseen.

Ihan emoji-naamoilta nuo mielestäni näyttivät, mutta olivat aivan mielettömän hyvä apu pistoketyyppiä tunnistaessa!

Upeaa elokuista viikon jatkoa kaikille!

Vuokramökin valintaa ensi kesälle

Nyt olisi oikein hyvä hetki ryhtyä varaamaan vuokramökkiä ensi kesäksi. Nyt on vielä hyvin mielessä tämän kesän kokemukset ja ajatukset, niitä pääsisi vielä hyödyntämään ihan kunnolla.

Aloitan etsimisen yleensä aina Lomarenkaasta. Heidän mökeistään aika lailla tietää, mitä milläkin kriteereillä saa. Ja toki vertailen ja etsin muualtakin. Parin viimeisen kesän mökit ovat olleet jostain muualta kuin Lomarenkaalta.

Laitan hakuun mökkiajaksi heinäkuun viimeisen viikon, etsittävän alueen pohjoisimpina paikkoina Etelä-Savo ja Pohjanmaa. Mökkiä etsin neljälle henkilölle. Tuloksena 559 mökkiä. Tarkennan hakua niin, että mökille saa tuoda lemmikin. Jäljelle jäi 298 mökkiä.

Tarvitsemme vähintään kaksi OIKEAA makuuhuonetta. Vielä valittavissa on 161 kohdetta. Kun lisään hakuehtoihin saunan ja yhden wc:n, hakutuloksiin osuu 117 mökkiä.

Sitten vuorossa ovat ne pahat ja rajoittavat hakukriteerit: matala uimaranta (koiraa varten): 78 mökkiä. Etäisyys vesistöön enintään 50 metriä: 61 mökkiä. Etäisyys naapuriin vähintään 50 metriä: jäljellä on 49 mökkiä. Se astianpesukone... jäljellä 31 mökkiä. Suihkun lisääminen vaatimuksiin ei tässä vaiheessa enää vähennä mökkien määrää.

Rajaan vielä hintahaarukan niin, että mökkiviikko saa kalleimmillaan maksaa 1098 euroa. Vielä pääsee valitsemaan 20 eri mökistä.

Seuraavassa vaiheessa katson mökkien kuvat läpi ja niiden sijainnin kartalla, jotta varmistun mm. siitä, ettei isoja teitä ole liian lähellä. Ja sen jälkeen palaan Seitan aikaisemmin antamiin vinkkeihin, jotta pääsen tekemään ensimmäistä vertailua.

Nämä kuvat vuodelta 2017, mökkipaikkana Petäjävesi.

Viikonloppu oli huomattavasti kauniimpi kuin sää ennusteet antoivat ymmärtää. Sadetta tuli vähemmän ja se ajoittui enemmän yöaikaan. Ei haitannut meitä :-)

Upeaa alkavaa elokuista viikkoa!

Normaalia vai epänormaalia lasten tukemista?

Meille on luvattu viikonlopuksi ihan reipasta vesisadetta. Sopii minulle, vaikkei se valokuvaamaan kutsukaan. Luonto kiittää sateista. Sitä paitsi päivän parhaan lämpötilan on ennustettu pysyvän melkein kahdessakymmenessä asteessa ainakin kymmenen päivän ennustejakson ajan. Hyvät elokuun kelit :-)

Niinkuin olen varmasti jo monesti maininnut, molemmat lapseni ovat jo ihan aikuisia. En ole koskaan ollut mikään superhuolehtija, mutta aina olen mielelläni auttanut heitä, mikäli siitä on ollut jotain hyötyä. Mutta en siis kuulu niihin, jotka ovat tehneet läksyjä lastensa kanssa ja lukeneet heidän kanssaan kokeisiin alaluokilta asti. Moni tuttavani on tehnyt aivan toisin.

Myöhemmin olen jelppinyt pyydettäessä matematiikassa, sillä sehän on ollut minun pääaineeni yliopistossa silloin edellisen vuosituhannen synkeinä aikoina ;-)

Nyt lapset ovat aikuisia ja vieläkin tilanteen mukaan autan ja tuen heitä. Kumpikin hoitaa älyttömän hyvin oman elämänsä, kyse ei ole siitä. Joskus vain on helppo auttaa tai neuvoa jossain asiassa, jonka itse osaa ihan itseään tyydyttävällä tavalla. Vastaavasti toki nuorempi sukupolvi neuvoo ja auttaakin meitä niissä asioissa, jotka ovat heillä meitä paremmin hallussa. Minusta tämä on hyvää perheyhteistyötä.

Saan kuitenkin paljon palautetta lasteni 'paapomisesta'. Osa palautteesta on minua kunnioittavaa, erittäin kohteliasta ja kannustaa minua arvostamaan panostani. Osa palautteesta on puolestaan selvästi negatiivista. Milloin jonkun mielestä minua käytetään hyväksi, milloin taas toteutan omia addiktioitani ja riippuvuuttani. Teen toiminnallani (näin palautteesta ymmärrän) pahaa lapsilleni, miehelleni ja itselleni. Ymmärrän tällaisen ajattelun, mutta en sen lausumista ääneen.

Nyt tähän täytyy heti todeta, että jos joku ystävistäni, tuttavistani tai työkavereistani lukee tätä ja tuntuu siltä, että puhun juuri hänestä, niin se ei ole niin. Ne ihanimmat myötäeläjät kokevat aina huonoa omaatuntoa, vaikka ovat juuri niitä minun oman hyvän oloni vahvistajia. Ne, jotka puolisyyttelevät ääneen toimintaani, ajattelevat niin myös arkisin. Ihan oikeasti. Joten jos luulet tulleesi väärinymmärretyksi, kyse ei missään nimessä ole sinusta!

Minulle oman perheen tukeminen on kaiken a ja o. Vaikka olen myös sitä mieltä, että minulla on oikeus omaan aikaan ja vapauteen :-) Toki koen välillä voimakkaitakin ristiriitoja oman aikani jakamisen kanssa, mutta uskon ajan tuovan ratkaisuja tullessaan :-)

Kuinka pitkälle ja missä asioissa sinun mielestäsi vanhemmat saavat tukea aikuisia lapsiaan? Mikä on normaalia ja mikä missään nimessä ei enää ole sitä? Oletko itse saanut liian vähän tai aivan liikaa vanhempiesi 'tukea'?