Päätinpä tänään lauleskella pitkästä aikaa. Vuosien laulutuntien myötä nuotteja on kerääntynyt ja kaivoinkin esiin yhden biisin nuotit (ja sanat - olen niin mahdottoman huono muistamaan sanoja...). Hain pianolla oikean lähtösävelen ja aloin laulaa - on se vaan ihanaa puuhaa. Paitsi että koira tuli vähän ajan kuluttua huolestuneena inisemään viereen, yritti kai pelastaa minua jostain tai joltain. Myönnän, tuli laulettua aika korkealta, mutta silti... ;-)
Tyttären kanssa nautiskeltiin viikonloppuna kasvonaamioiden nuorentavasta vaikutuksesta - vuosia lähtee pois tuosta vaan ;-)
Muutama kuva viikonlopun vierailuista kahdella Rovaniemen hautausmaalla. Kävivät puistojen korvikkeena, puistot olivat reiteiltämme aika vähissä verrattuna esim. Hämeenlinnan puistopaljouteen. Kaunista oli vanhoilla haustausmaillakin... Ja hiljaista.
Ei koira sentään yhtynyt lauluun :) Niinkin olisi voinut käydä.
VastaaPoistaVanhat hautakivet ovat ovat tutkimisen arvoisia. Monissa on edesmenneen ammattikin mainittu.
No ei ihan :-)
PoistaVanhat hautakivet herättävät minussa aina monenlaisia, kovin ristiriitaisiakin tunteita. Vanhoja köyhien ihmisten hautakiviä ei näe missään. Varakkailla suvuilla on puolestaan isotkin 'hautatilukset'. Ihan kuin jotkut olisivat enemmän muistamisen arvoisia kuin jotkut toiset.
Nuorena kuolleiden hautakivet pysäyttävät toisella tavalla. Hautausmailla ei pääse elämän raadollisuutta pakoon.
Kumpi on kuvassa kumpi?
VastaaPoistaIhana koira :)
Se nuoremman näköinen olen minä - tietenkin ;-)
PoistaKoira on hemuli :-)
Eläimet on kyllä ihania =D. Hautausmailla on aina ihana käyskennellä. Siellä on ihan oma uniikki tunnelma.
VastaaPoistaEläimet eivät teeskentele eivätkä suodata...
PoistaPidän haustausmaiden rauhasta, mutten vanhojen aikojen eriarvoisuudesta.
Jollain hautausmaalla on aika liki sisäänkäyntiä hautakivi, jossa lukee nimi Anne Johannes. Lapsuuteni mysteeri... (siskoni on Anne, ja hän on ehdottomasti naispuolinen).
VastaaPoistaMinun mummini nimi oli Vieno. Se on ollut aika tasapuolisesti (ymmärtääkseni) niin naisten kuin miestenkin nimenä. Anne ja Johannes kuulostavat vakiintuneilta nimiltä sukupuolen suhteen. Ehkä tuossa on ollut jokin tarina takana...
PoistaTietyn korkuinen ääni saa koirat liikkeellä:) Olen kuullut koirasta, joka alkoi aina ulvoamaan kuultuaan jumalanpalveluksen radiosta.
VastaaPoistaKorkea ääni näyttää virittävän ainakin meidän koiraamme :-)
PoistaHauska kasvonaamiokuva! :) Minä olen puolestani kuullut afgaaninvinttikoirasta, mikä alkoi ulvoa, kun kuuli ambulanssin äänen :). Ihana tuo muistomerkki vanhoille savottajätkille <3.
VastaaPoistaKiitos, Ninnu :-)
PoistaSe virittävä ääni saattaa vaihdella - täytyy etsiä jatkossa lisää tuota meidän koiramme innostusääntä ;-)
Jospa koirasi halusi osallistua lauluun :)
VastaaPoistaNäytti ikävä kyllä enemmänkin huolestuneelta ja pelastushaluiselta...
PoistaToisaalta hyvä niinkin ;-)
Kyllä koira yhtyy lauluun, kovasti rupeaa ulisemaan hauskasti :)
VastaaPoistaNiillä näppäimillä mennään, että ulina on lähellä :-)
Poista