perjantai 8. toukokuuta 2020

Torronsuon siivekkäitä

Yritän muistaa omilla retkilläni kulkea äänettömästi, välillä pysähtyä ja kuunnella. Yritän olla pelästyttämättä eläimiä lähestymiselläni - ja aina välillä teen niin kuitenkin. Tänäänkin kuljin ihan harkiten mahdollisimman äänettömästi ja niin hyppäsi kuitenkin valkoinen häntä pystyyn puiden seassa - sinne meni ;-)

Luonnon äänten kuunteleminen rauhoittaa minua suunnattomasti. Siksi suositut retkeilypaikat eivät selvästikään ole minun juttuni ainakaan sesonkiaikoina. Nyt lomaviikon aikana osoittautui, että moni paikka tulvii kävijöitä toukokuun arkipäivinäkin. Tyydyn yhä suuremmalla ilolla omiin pieniin polkuihini, missä luonnon ääniä voi kuunnella ihan rauhassa.

Samalla luonnon äänimaailmasta tekee havaintoja, jotka jäisivät muuten tekemättä :-)

Torronsuolla västäräkki oli vakiovieras niin suolla kuin maaosuudellakin. Ei ollut paikkaa, mihin se ei olisi ilmestynyt :-)




Valkovuokot olivat reitin maaosuudella parhaimmillaan ja ne kutsuivat perhosia luokseen - tässä asialla nokkosperhonen.


Sitruunaperhosia liihotteli suuntaan ja toiseen. Joskus ne jopa pysähtyivät kuvattavaan paikkaan :-) Naarasperhosen siivet ovat tällaiset vihertävän vaaleat, usein päältä vielä vaaleammat. Koirailla on (taaskin) tuo komeampi ja näyttävämpi sitruunankeltainen siipien väri.


Kangasperhosia olen nähnyt vasta ihan viime aikoina - lempiperhosiani :-)


Tässä naaraspuolinen sitruunaperhonen on löytänyt valkovuokkotarjoilun.


Neitoperhonen pysähtyi pitkoksille levähtämään ja keräämään lämpöä hetkeksi. Odottelin sen takana ja annoin sille aikaa levätä, ennen kuin jatkoin matkaani.


Ja sitruunaperhonen ihan reissun viimeisillä metreillä ennen pysäköintipaikkaa :-)


Lomaviikko on mennyt, mutta vielä on viikonloppu aikaa levätä ja imeä itseensä luontokokemuksia tulevaa viikkoa varten :-) Mahtavaa viikonloppua ja lämpimät äitienpäiväonnittelut kaikille äideille, varaäideille, bonusäideille ja muille äidin roolissa toimiville :-)

12 kommenttia:

  1. Wau onhan sinulla kans kauniit perhos kuvat, ajattelin koht laittaa koko perhos kavalgaarini blogiin vuosien varrelta.
    Vihdoinkin västäräkki tuli tänne pihalle, niinkuin joka kesä on tullut, ja pesän on tehnyt tiilikaton koloihin.
    Tuli nyt mieleen että pitäisi käydä tuosta lähimetsästä ketunleipiä, niitä söin lapsena ja niitä voi laittaa vaikka leivän päälle, siinä on myös kaunis kukka.
    Hienoa että sait rentoutua ja lataantua luonnon helmassa tulevia päiviä varten.
    Hyvää viikonloppua !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Piritta!

      Tuollainen kaikkien aikojen perhoskuvat onkin varmasti mainio julkaisun aihe!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, M.T.

      Suruvaippa ei ole vielä tänä keväänä suostunut jäämään kuvattavaksi, kyllä senkin aika vielä tulee :-)

      Poista
  3. Jösses, kuinka paljon perhosia. Ihan mun lemppareita. Kun oikein mietin, olen tainnut nähdä kaksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoisina päivinä tuulen suojassa niitä liikkuu jo keväinen määrä :-) Kyllä niiden näkeminen jaksaakin talven jälkeen ilahduttaa!

      Poista
  4. Erittäin upeita siivekkäitä onkin.

    VastaaPoista
  5. Ihana tuo kuva västäräkistä harmaata lankkua vasten <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ninnu!

      Vaikka västäräkki on niin väritön, sen luonne on niin viehättävä, että tykkään kovasti kuvata sitä :-)

      Poista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)