tiistai 17. toukokuuta 2022

Hangon Tulliniemi - loman voi elää moneen kertaan 👍

Tässä menen lomamatkaani hieman takaperin, mutta se ei varmaan häiritse ketään muuta kuin minua 👍.

Nyt palataan Hangon Tulliniemen luontopolulle, jossa onnistuin myös kolhimaan itseni oikein kunnolla.

Tämä oli kolmas kertani Tulliniemellä. Nyt aikataulu oli vain hieman tiukka ja yritin kiirehtiä. Se kostautui kompurointina. Luontoon ei vain kannata lähteä kiireellä. Omiin askeliin pitää jaksaa keskittyä ja sitten pysähtyä erikseen ympäristöä tarkkailemaan. Siinä kuluu aikaa.


Tulliniemen luontopolku seuraa ensin ihanaa suojeltua rantaa (jonne ei siis saa mennä), pujahtaa sitten hieman metsän siimekseen ja polveilee metsän ja rannan välillä. Lopulta päädytään ihanille kallioille.

Ihan saman näköinen kuva on ollut blogissani aikaisemminkin, ehkä hieman kauempaa. Saapuminen merelle on kaunista polkuakin pitkin.


Luontopolulta ei saa poistua, kaikki ympärillä oleva on käytännössä rauhoitettua, erityisesti rannassa. Pysyin siis polulla.


Vanhan laivan hylky veti väistämättä huomion itseensä. Onneksi siitä oli myös esittelytaulu.




Matkalla oli myös levähdyspaikka. Kaunis.


Rantaosuus oli käsittämättömän kaunis vielä kolmannellakin kerralla vierailtuna.


Tässä ollaan jo kallioilla. Juuri ennen tätä kompastuin kallioisella polulla ja loukkasin polveni, rintakehäni, poskeni ja ylähuuleni. Jonkin aikaa tarkkailin veren hyytymistä ja hampaiden mahdollista irtoamista (yksi lävisti melkein kokonaan ylähuulen) ja päädyin jatkamaan matkaa perille asti.

Kauniit kalliot odottivat, vaikka kulku oli vähän kipeää.







Etenkin kallioalueella reitti oli merkitty hyvin ja siellä oli myös turvaköysi turvallista liikkumista varten.






Vaikka arki olisikin välillä karua, yksitoikkoista tai hieman hapanta, elämän hyvissä hetkissä voi rypeä moneen kertaan, uudestaan ja uudestaan. 


Iloa, jaksamista ja mielikuvitusta arkeen! Minun täytyy muistaa venytellä vielä illalla, etteivät lonkat valittelisi yöllä. Miten sinä huollat itseäsi ennen nukkumaan menemistä?

12 kommenttia:

  1. Oi sentään, sie kaaduitki pahasti! Mutta sitkeä sissi kun vaan jatkoit.
    Viimeksi kun kävin, niin noilla merestä pistävillä kivillä oli kymmeniä harmaahaikaroita tönöttämässä. Ja mie en tienny, että rannalle ei saa mennä! Mutta siinä paikassa rantaa, missä miestä odottelin, oli kyllä penkkikin.
    On ihanaa, että edes joku paikka pysyy ennallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En halunnut niillä kivuilla ja ruhjeilla kävellä (kipujen kannalta) hankalaa matkaa takaisin ilman, että minulla olisi mitään matkalta tuomisina. Turhaan olisi mennyt kaatuminen kipuineen silloin 👍.

      Sitä penkkiä minäkin katselin. Ajattelin, että täytyyhän sinne saada mennä, kun se on tyrkyllä. Laittaisivat sinne varmaan erilaisia koristeita jos istuminen ei olisi sallittua?

      Poista
  2. Harmi että sinulle kävi noin muuten mukavalla retkelläsi. Kallioita voisin katsella vaikka kuinka kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina!

      Tekevälle sattuu. Minä liikun luonnossa kantamusten kanssa niin paljon, että olisi ihan ihme, jos koskaan ei sattuisi mitään.

      Jonkun puun juureen taisin tossuni tössätä.

      Poista
  3. Kyllä on upea paikka. Kyllä se venyttelyyn jää. Paikat vielä sen verran hyvässä kunnossa.

    VastaaPoista
  4. No, voi kun sattui ikävästi muuten upealla retkellä! Itse en ole tuolla niemenkärjessä käynyt, vaikka kerran jo katsastettiin luontopolun lähtöpaikka. Kiireessä ei sitten lähdetty kiertämään kuitenkaan. Hanko on kyllä yksi lempikaupungeistani, jossa on aina kiva käydä.
    Venytellä pitäisi paljon useammin, ja varsinkin aina pihatöiden jälkeen. Usein sen muistaa vasta illalla sängyssä, kun joku paikka alkaa särkeä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos Hangossa vierailee, kannustan kovasti kävelemään läpi tuon Tulliniemen luontopolun. Se on jokaisen askelen arvoinen!

      Minä huomaan venyttelemisen väliin jättämisen aamuyöllä, jolloin unen keskeltä en osaa tehdä sille mitään. Valvon kuitenkin enemmän tai vähemmän.

      Poista
  5. Kaunis reitti ja kauniit kuvat! En ole käynyt tuolla pitkään aikaan, täytyy listä se kesähaavelistalleni. Harmi, että kaaduit :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, rouva Kepponen!

      Suosittelen - ajan kanssa ja askeliaan varoen 👍

      Vieläkin polvi ja rintakehä huutelevat pientä apua tämän tästä. Posken ja rinnan mustelmat ovat jo haihtuneet. Reissua on ollut vaikea unohtaa 😂

      Poista

Kiitos kommentistasi!