Tässä menen lomamatkaani hieman takaperin, mutta se ei varmaan häiritse ketään muuta kuin minua 👍.
Nyt palataan Hangon Tulliniemen luontopolulle, jossa onnistuin myös kolhimaan itseni oikein kunnolla.
Tämä oli kolmas kertani Tulliniemellä. Nyt aikataulu oli vain hieman tiukka ja yritin kiirehtiä. Se kostautui kompurointina. Luontoon ei vain kannata lähteä kiireellä. Omiin askeliin pitää jaksaa keskittyä ja sitten pysähtyä erikseen ympäristöä tarkkailemaan. Siinä kuluu aikaa.
Tulliniemen luontopolku seuraa ensin ihanaa suojeltua rantaa (jonne ei siis saa mennä), pujahtaa sitten hieman metsän siimekseen ja polveilee metsän ja rannan välillä. Lopulta päädytään ihanille kallioille.
Ihan saman näköinen kuva on ollut blogissani aikaisemminkin, ehkä hieman kauempaa. Saapuminen merelle on kaunista polkuakin pitkin.
Vaikka arki olisikin välillä karua, yksitoikkoista tai hieman hapanta, elämän hyvissä hetkissä voi rypeä moneen kertaan, uudestaan ja uudestaan.
Iloa, jaksamista ja mielikuvitusta arkeen! Minun täytyy muistaa venytellä vielä illalla, etteivät lonkat valittelisi yöllä. Miten sinä huollat itseäsi ennen nukkumaan menemistä?
Oi sentään, sie kaaduitki pahasti! Mutta sitkeä sissi kun vaan jatkoit.
VastaaPoistaViimeksi kun kävin, niin noilla merestä pistävillä kivillä oli kymmeniä harmaahaikaroita tönöttämässä. Ja mie en tienny, että rannalle ei saa mennä! Mutta siinä paikassa rantaa, missä miestä odottelin, oli kyllä penkkikin.
On ihanaa, että edes joku paikka pysyy ennallaan.
En halunnut niillä kivuilla ja ruhjeilla kävellä (kipujen kannalta) hankalaa matkaa takaisin ilman, että minulla olisi mitään matkalta tuomisina. Turhaan olisi mennyt kaatuminen kipuineen silloin 👍.
PoistaSitä penkkiä minäkin katselin. Ajattelin, että täytyyhän sinne saada mennä, kun se on tyrkyllä. Laittaisivat sinne varmaan erilaisia koristeita jos istuminen ei olisi sallittua?
Harmi että sinulle kävi noin muuten mukavalla retkelläsi. Kallioita voisin katsella vaikka kuinka kauan.
VastaaPoistaKiitos, Kristiina!
PoistaTekevälle sattuu. Minä liikun luonnossa kantamusten kanssa niin paljon, että olisi ihan ihme, jos koskaan ei sattuisi mitään.
Jonkun puun juureen taisin tossuni tössätä.
Ihanan kaunista.
VastaaPoistaKiitos, Anne!
PoistaKyllä on upea paikka. Kyllä se venyttelyyn jää. Paikat vielä sen verran hyvässä kunnossa.
VastaaPoistaKannatti käydä 👍
PoistaNo, voi kun sattui ikävästi muuten upealla retkellä! Itse en ole tuolla niemenkärjessä käynyt, vaikka kerran jo katsastettiin luontopolun lähtöpaikka. Kiireessä ei sitten lähdetty kiertämään kuitenkaan. Hanko on kyllä yksi lempikaupungeistani, jossa on aina kiva käydä.
VastaaPoistaVenytellä pitäisi paljon useammin, ja varsinkin aina pihatöiden jälkeen. Usein sen muistaa vasta illalla sängyssä, kun joku paikka alkaa särkeä...
Jos Hangossa vierailee, kannustan kovasti kävelemään läpi tuon Tulliniemen luontopolun. Se on jokaisen askelen arvoinen!
PoistaMinä huomaan venyttelemisen väliin jättämisen aamuyöllä, jolloin unen keskeltä en osaa tehdä sille mitään. Valvon kuitenkin enemmän tai vähemmän.
Kaunis reitti ja kauniit kuvat! En ole käynyt tuolla pitkään aikaan, täytyy listä se kesähaavelistalleni. Harmi, että kaaduit :(
VastaaPoistaKiitos, rouva Kepponen!
PoistaSuosittelen - ajan kanssa ja askeliaan varoen 👍
Vieläkin polvi ja rintakehä huutelevat pientä apua tämän tästä. Posken ja rinnan mustelmat ovat jo haihtuneet. Reissua on ollut vaikea unohtaa 😂