tiistai 31. tammikuuta 2023

Uuden vuoden lupausten status, Pixie ja käsitöitä sekä poistotekstiilien kierrätystä

Palasinpa tänään mielessäni uuden vuoden lupauksiani, kun niitä kerrankin tuli tehtyä. Nehän olivat tällaisia:

  1. Käyn ottamassa influenssarokotteen (vasta syksyllä siis)
  2. Tyhjennän huushollistamme vuoden aikana vähintään 24 roskapussillista 'käyttökelpoista' tavaraa (jota ei kuitenkaan lopulta tarvita). Kierrätän kaiken mahdollisen, roskapussi on nyt vain käytännöllinen tilavuusmittari. Tähän ei lasketa äidin ja isän kotoa kierrätykseen lähteviä tavaroita, vain oma koti on tässä mukana. 24 pussillista tarkoittaa keskimäärin kahta pussillista kuukaudessa. En ole tasainen toimija, joten vuositavoite on minulle toimivampi tavoite kuin kuukausi- tai viikkotavoite.
  3. Varaan itselleni viikoittain aikaa työelämäni parantamisen pohtimiselle, suunnittelemiselle ja toteuttamiselle. Tavoitteena on päästä olotilaan, jossa töihin meneminen on mukavaa, töiden tekeminen kiinnostavaa ja yöllä ei valvoskella töiden vuoksi. Minun täytyy arvostaa itseäni ihmisenä niin paljon, että teen työrimpuilulleni jotain, edessä on vielä paljon työvuosia. Olisipa muuten mahtavaa löytää sellainen työnkuva, että työn tekeminen olisi kutsuvaa vielä eläkerajan jälkeenkin! (Tähän lisäkommenttina se, että on minulla monia mahtavia hetkiä työssäni nykyäänkin ja työkaverini ovat ihan huippuja. Jokin painaa kuitenkin yleisarvosanan vähemmän tyydyttävälle tasolle, joten tähän tilanteeseen ei voi enää jäädä odottelemaan!)
Kohta 1 on ajankohtainen vasta syksyllä, ei vielä huolen päivää.

Kohta 2: Tammikuun aikana talosta lähti pois neljä roskapussillista aikaisemmin säilytyksessä ollutta tavaraa. Olen siis hyvin edellä tavoitteitani. Jälki näkyy parhaiten miehen muutamalla vaatehyllyllä, jotka ovat kokeneet todellisen mullistuksen. Olen luopunut myös muutamista itse ostamistani lankakeristä siltä ajalta, kun ostaminen oli nykyistä paljon herkemmässä. Ja muutamia hartaasti säilytettyjä astioitakin lähti samalle hyväntekeväisyyskirppikselle kuin langat ja parhaat palat miehen karsituista vaatteista. Tämä on hyvä alku 👍. Omia vaatteitani olen siis karsinut jo paljon vuosien varrella, joten miehen vaatteet eivät todellakaan ole ensimmäisenä tikun nokassa 😂.

Kohta 3: Tämän olen jo ehtinyt surullisesti unohtaa kokonaan. Mutta siitä huolimatta olen tehnyt lupaamani muutaman kerran, en kuitenkaan joka viikko. Energiatasot ovat olleet lepohetkinä niin matalalla, ettei mieleen ole mahtunut ihan kaikkea. Ja olen lykännyt montaa asiaa. Ihan nolottaa. Onneksi kukaan ei tiedä 👍. Sehän se näissä on kaikkein tärkeintä 🤭.

Mutta tässä siis mennään uuden vuoden lupausten kanssa. Yritän muistaa tehdä tunnustuslistoja (=seurantalistoja) jatkossakin sopivin väliajoin.


Pixien kuono on parantunut hienosti. Täytynee hoivata kuivuvaa rupea jollain voiteella (Bepanthen?), jottei sen kutina houkuttaisi sitä rapsuttelemaan rupea liian innokkaasti.


Käsitöitäkin olemme tehneet Pixien kanssa aktiivisesti. Hän valvoo tuotantoporrasta (minua) kauempaa, muttei juuri sekaannu minun työpanokseeni. Näiden tummanruskeiden valepalmikkosukkien varren pituus on peräti 39 cm. Taitaa olla tähänastinen tuotantomme ennätys (?).




Ja sitten vielä kierrätykseen. Uusi jätelaki velvoittaa kunnat keräämään asukkaiden käytöstä poistetut tekstiilit. Tekstiilijätteet pitää vuoden vaihteesta lähtien lajitella erilleen muusta jätteestä. Ainakin meillä Hämeenlinnassa keräyspisteitä on vain yksi. Maantieteellisesti laajahkolla alueella se on vähän ja asukasmääräänkin suhteutettuna se täyttyy varmasti alta aikayksikön, jos asukkaat vain vähänkin aktivoituvat uuteen kierrätykseen.

Erityisesti äitini ja isäni kotia läpikäydessäni huokailen tuota poistotekstiilien määrää. Ylen uutisessa kerrotaan: "Teoriassa pystymme vastaanottamaan 5 000 tonnia poistotekstiiliä vuodessa eli kilon per asukas, Honkanen sanoo. Kaikkea ei tarvitse repiä uusiksi kuiduiksi vaan lajittelulla voidaan päästä siihen, että suomalaisilta voitaisiin kerätä 2-3 kiloa vuodessa poistotekstiiliä vuodessa, sanoo Lounais-Suomen jätehuollon projektipäällikkö Aki Honkanen."  Äidin ja isän kotoa poistotekstiiliä kertyy mahdottomasti enemmän kuin kilo henkilöä kohti 😳. Eikä 2-3 kiloakaan tunnu missään.

Poistotekstiileihin kuuluvat puhtaat, kuivat, käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, hameet ja paidat lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat.

14 kommenttia:

  1. Kaksi isoa kassillista olen minäkin jo tänä vuonna vienyt kierrätykseen. Aika pieneltä kuulostaa tuo 2-3 kiloa vuodessa poistotekstiilejä per henkilö. Toivottavasti Pixien kuono paranee nopsaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina!

      Vaikka kuinka ostaisi vain kestäviä ja laadukkaita tekstiilejä ja pyrkisi hankkimaan itseään ikuisesti miellyttäviä vaatteita, on aika optimistista odottaa, että kaiken muun 'ylimääräisen' voisi hyötykierrättää. Sitähän tuo mitoitus edellyttäisi vähintään.

      Poista
  2. Ihana nappisilmä tuo Pixie ja olettepa saaneet upeat sukat aikaan.
    Jätesäkkien poisviennistä tulee kevyt olo. Minäkin sain ukkelin ja oman vaatekaapin siivuoksesta kolme jätesäkillistä aikaan.
    Olen samaa kokoa tyttäreni kanssa, joten hän halusi ensin katsoa minun poistetut vaatteeni ja loput menevät kirpparille, josta lapsenlapsi saa tilin.
    Olemme kovia hevimusiikin faneja, joten vaatekaappi on aika mustaa ja nahkaista. Naurattaa, koska olen 65-vuotias, tyttäreni 37-vuotias ja Mimosa kohta 13-vuotias, mutta samat rokkivaatteet kelpaavat.
    Monet vievät kirpparille semmoista, josta pitäisi leikellä autonkuivausrättejä autotalliin. Minä ainakin leikkelen kulahtaneet T-paidat, ja ukko on tyytyväinen, koska puuvilla on imukykyistä.

    VastaaPoista
  3. Enpä ollut kuullutkaan tuosta jätelain uudistuksesta. Meidän kotimme lähellä ainoa tekstiilijätteen kerääjä on ollut tähän saakka Stockman. Toivottavasti tulee joku hyvä keräyspiste, joka on aina avoinna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täältä: https://www.kierratys.info/ pääsee tarkastamaan omat poistotekstiilin keräyspisteensä, kun sen vain valitsee hakutekijäksi 👍.

      Poista
  4. En ollut kuullut minäkään tuosta uudesta jätelaista. Mitä veikkaat - paljonko tekstiilejä päätyy edelleen tavallisten roskien sekaan? En edes tiedä missä olisi lähin jätepiste tekstiileille?
    Hyvää (vihdoinkin) alkanutta helmikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä päätyy roskiin vielä paljon, luulen ja veikkaan. Ensin täytyisi ihmisten oppia kierrätys, sitten pitäisi löytyä se kierrätyspiste riittävän läheltä ja sen pitäisi olla niin tilava tai usein tyhjennettävä, että sinne mahtuisi aina tavaraa. Voipi kulua hetkinen. Mutta toivotaan parasta.

      Täältä tosiaan: https://www.kierratys.info/ pääsee tarkastamaan omat poistotekstiilin keräyspisteensä, kun sen vain valitsee hakutekijäksi 👍.

      Poista
  5. Olet urhea monella tapaa! Ja taidat olla työorientoitunut. Töissä on mielestäni mukavaa ja vähemmän stressaavaa, kun hyväksyy sen, että tulos on tyydyttävä, eikä pyri huippusuoritukseen. Pitäisi itsekin karsia turhia vaatteita. Viime kesänä lähetin hyväkuntoiset merkkivaatteet myytäväksi käytettyjen merkkivaatteiden second hand -liikkeeseen. Tietty todella pitämäni vaatteet säilytin. Syksyllä veimme vaatteita lahjoituksena kirpputorille kolme säkillistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja!

      Minulla ei ole merkkivaatteita, joten en yritäkään myydä vaatteitani. Hyväntekeväisyyskirpputori sopii hyvin minulle - hyväkuntoinen tavara kiertää ja minun osuuteni päättyy puhtaiden tavaroiden ja vaatteiden perille kuljettamiseen.

      Tämä karsiminen on eräänlaista sipulin kuorimista. Joistakin tarpeettomistakin tavaroista on vaikeampi luopua kuin joistakin toisista. Muutaman karsintakierroksen jälkeen sieltäkin joutaa jo osa matkaan ja seuraavalla kerralla taas lisää. Onneksi on aikaa tähän kerrosteluun, ihan vielä ei olla vaihtamassa vielä kotia pienempään. Mutta jossain vaiheessa sekin kyllä on edessä.

      Poista
  6. Kivoja ja hyödyllisiä juttuja.

    Ja seurantakin palkitsee, kun näkee, että oikeasti on jotain tapahtunutkin.
    Ja loput on niitä, joista ei muiden tarvitsekaan tietää :). Itsellänikin on sellaisia.

    Tämä oli kiva postaus. Olen huonosti ehtinyt viime aikoina lukemaan, mutta nyt oli sopiva väli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Annukka!

      Seuranta tehostaa kaikkea toimintaa. Ja parhaimmillaan myös kannustaa 👍

      Poista
  7. Lakiuudistuksessa olisi pitänyt ottaa huomioon, että myös vastaanottopisteet ovat valmiina. Meidän seudulla tekstiilikeräystä ei käytännössä ole. Ihmiset eivät edelleenkään ole kovin aktiivisia kierrättämään ja vähäinenkin innostus sammuu, jos kierrättäminen ei onnistu helposti. Itse pyrin kierrättämään kaiken mahdollisen ja näen välillä paljonkin vaivaa sen onnistumiseksi. Tämän tekstiilijäteasian kanssa tulee kohta harmaita hiuksia, kun pitää tyhjentää marraskuussa kuolleen anopin vaatekaapit.
    Hyväkuntoisia vaatteita (ja kaikkea muutakin tavaraa) olen vienyt ja vien SPR:n Konttiin. Kirpparia varten pitäisi olla isompi määrä myytävää, jotta pöytävuokra tulisi kuitattua. SPR:lle lahjoittaminen on minusta hyvä tapa, kunhan ei silkkaa roskaa sinnekään rahtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between!

      Hyväkuntoisten tavaroiden ja vaatteiden kierrättämisen kanavat ovat jo melkein kaikille tuttuja. Uusia kierrätystapoja ei markkinoida kovin ahkerasti ehkä juuri siksi, ettei kapasiteetti riitä ainakaan alussa kaikille. Siitä seuraa se, että onnistumiseksi tarvittaisiin lisääntyvää markkinointia oikein pitemmällä aikajanalla. Se ei kuitenkaan tavallisesti toimi. 😔

      Poista

Kiitos kommentistasi!