Sain sentin - ja sydänsukat valmiiksi

Kävin luuntiheysmittauksessa. Edellinen mittaus tehtiin kaksi vuotta sitten. En ole saanut vielä varsinaisia mittaustuloksia, mutta muuten sain ilahduttavia kotiin viemisiä tuolta käynniltä. Sain sentin! Tai taisi olla peräti puolitoista senttiä! Tässä iässä senttikin on paljon. Etenkin, kun sen saa ihan tuosta vain.

Kyse ei siis ole rahasta, vaan pituudesta! Pari vuotta sitten olin kovasti maani myynyt, kun mittaustulos näytti kovasti lyhentynyttä Susannaa. Oli hieman pelottavaakin ajatella, että pituutta oli lähtenyt nuoruudesta peräti pari senttiä pois. Ja nyt sain sen melkein kokonaan takaisin!

Juju lienee nuorena niin notkean ja taipuisan selkäni jäykistymisestä jossain vaiheessa aikuisikää. Kun sitten alkutiedoiksi otettiin mittaa niin painosta kuin pituudestakin, pituuden mittaus taisi olla ensimmäinen muutamaan vuosikymmeneen. Hieno asettumiseni seinää vasten ei kelvannut, vaan kantapäät piti olla kiinni seinässä. Se teki selälle isoja haasteita, kun hartiatkin piti saada seinään kiinni. Melkoisen selän kaaren jälkeen homma onnistui jo kaksi vuotta sitten, mutta jonnekin hukkui pari senttiä pituudestani.

Sisuunnuin silloin ja opettelin oikomaan ruotoani säännöllisesti ja tekemään sille välillä kevyttä jumppaakin. Nähtävästi jumittunut notkoselkä on sitten hieman tasaantunut, vaikka taitaa ihan yhtä jumissa olla vieläkin. Sieltä löytyi kuitenkin lisäsenttejä puolentoista sentin verran. Pääsin rikkomaan 160 sentin rajan ja olo oli taas pitkä ja virkeä 🤭.

Sukkarintamalla on käynnissä taitojen lisäämisen ja harjoittelun vaihe. Palmikko- (tai pintaneule-)sukkien kohdalla huomasin, että jatkossa puikot kannattaa valita kokoluokkaa isommiksi. Sain kuitenkin sydänsukat valmiiksi - hieman pienempinä kuin suunnittelin, mutta kuitenkin.

Koko on minulle juuri sopiva, joten se on varmaankin 36-37. Varret ovat juuri naftit, eivät mukavan rennot, jotka vetäisi housujen lahkeidenkin päälle. Mutta kyllä näitä varmasti joku voi käyttää.

Ihmettelin tässä noita omissa jaloissani kännykällä kuvatessani, että onpas pitkä resori. Ja sitten muistin, että varsi oli tarkoitettu käännettäväksi. Mutta kivalta se näytti yläkuvissa kääntämättäkin minun mielestäni.

Tuli hyvää harjoitusta ohjeiden lukemisesta ja noudattamisesta. Mutta en tee näitäkään enää toista paria.

Kaunista, leppoisaa ja hieman hillitöntä tammikuun jatkoa 💖