keskiviikko 17. toukokuuta 2023

Isän vointi vaihtelee, lomamatkasta esittelyssä Kalajoen hiekkasärkät

Sain muutama päivä sitten hoivakodista tekstiviestin isän kuvan kera. Olivat käyneet ulkoilemassa ja isä ainakin kuvasta päätellen nautti ulkoilusta ja säästä oikein olan takaa.

Tuli oikein hyvä mieli tästä 🥰.


Eilen illalla soittivat hoivakodista - isälle oli noussut korkea kuume. Tänään sain seurantasoiton, kuume oli laskenut ja ruokakin maistuu taas. Olipa helpotus. Tulevan perjantaisen lomapäivän ohjelmassa on käydä Lahdessa tervehtimässä isää, viedä äidin perunkirjoitukseen tarvittavia materiaaleja isän edunvalvojalle ja palauttaa vihdoin ja viimein äidin apuvälineet sinne, minne ne kuuluvatkin.


Sitten takaisin lomamuistoihin 🥰. Vuorossa on kuuluisa Kalajoki ja sen hiekkasärkät. Kalajoen hiekkasärkät ovat olleet myös pitkään reissulistallani. Nyt vihdoin oli niiden vuoro.

Löytämältämme pysäköintipaikalta johti rantaan puiset raput ja pitkospuut. Jo ensi silmäyksellä näkee sitä, mistä hiekkasärkillä on oikein kyse.


Helsinkiin on täältä pitkä matka. Se on ihan makuasia, kumpi on kaukana ja kummasta.


Liikkeellä oli muitakin talvitakkisia ihmisiä, vaikka päivä osoittautui lopulta melkoisen lämpimäksi jopa meren rannalla.




"Dyynien syntymisen edellytyksenä ovat kulkeutumiseen sopiva hiekka, riittävän kuiva ilmasto ja riittävän voimakkaat tuulet. Kasaantumista edesauttaa rantavehnä. Hiekkasärkkien syntyyn ovat vaikuttaneet maankohoaminen, vallitseva tuulen suunta ja aallokko. Nykyisen Hiekkasärkkien alueen lentohietikon syntymisen syynä on arveltu olleen 1800-luvun puolivälin rajut metsänhakkuut, jotka käynnistivät herkillä hiekkakankailla hietikon liikkeellelähdön. Hiekka peitti sisämaan metsikön alleen ja kerrostui metrien paksuisiksi kerroksiksi. Alueella on myös riehunut 1830-luvulla metsäpalo. Vuoden 1869 isojakokartan mukaan metsää oli tuhoutunut tulipalossa myös laajoilta alueilta nykyisten raviradan ja myöhemmin Jukuparkin tienoilta.", kertoo Kalajoen historia -blogi.

"Kalajoen seutu vapautui veden vallasta vasta kivikauden loppupuolella, minkä vuoksi kunnan alueelta on tavattu vain joitakin kivikautisia löytöjä. Vakinaisesti asutus sai alkunsa, kun muutamat eräkävijät asettuivat Kalajoen ja Himanganjoen suulle. Seudun vanhimmat kylät ovat Pohjankylä, Eteläkylä ja Raumankari, jotka on perustettu todennäköisesti 1300- ja 1400-luvuilla. Väestön pääelinkeinoja olivat aluksi maatalous, kalastus ja hylkeenpyynti. Kalaa pyydettiin isoimmista joista ja merestä. 1400-luvulla merestä kohonneesta Maakallasta kehittyi 1500-luvulla tärkeä kalastustukikohta, jonne rakennettiin kymmeniä kalamajoja ja aittoja." kertoo Kalajoen kunnan historiasivu.






Tuonne kauas meren keskelle kävelin. Hiekka oli kaikkialla pehmeää ja pettävääkin. Nyrjäytin varpaani jossain vaiheessa. Vasta illalla huomasin kipeää varvasta tarkastaessani, että oli tumman sinipunainen.





Tyllejä tapasin ainakin kaksin kappalein matkallani. Lähelle en päässyt enkä edes yrittänyt. Toisella on vähän mustempi silmän seutu kuin toisella.




Ehkä tämä oli yksi matkamme teemoista: hienojakoista hiekkaa ja paljon. Sitä oli jo Hailuodossa, sitä löytyi Kalajoelta ja siihen jumitimme matkailuautomme Himangalla /ja pääsimme pulasta traktorin avustamana). Hiekkaa löytyi myös Mustasaaresta ja olisi sitä löytynyt Poristakin, jos olisimme sinne asti laskeutuneet. Vaan sinne ei tällä kertaa matka jatkunut.

Täältä matkasimme kuitenkin vielä tuonne Mustasaareen ennen kotiin palaamista.

23 kommenttia:

  1. Onpa kivan pirteä kuva isästäsi! Toivottavasti kuumeilu on ohi ja tapaat huomenna kuvan veroisen isän.
    Kalajoen hiekkasärkät on tuttu paikka, kaunistahan siellä on, vaikka ei tykkäisikään rantaelämästä perinteisessä mielessä. Lintujen tarkkailuun näin keväällä varmaan kiva paikka. Kalajokea tutumpi itselleni on Lohtajan Ohtakari, jossa on myös upeat rantamaisemat ja hiekkaa riittämiin. Olipa hyvä, että saitte Himangalla traktoriapua. Toivottavasti myös varpaasi on jo kunnossa! Hyvää helatorstain jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hitunen!

      Ohtakari oli minunkin vierailulistallani, mutta särkillä satutettu varvas oli sitä mieltä, että enää ei kävellä. Se pysyy edelleenkin reissulistalla ja ennemmin tai myöhemmin menen sinnekin.

      Varvas on jo parempi. Ei siis ainakaan murtumaa, jotain pienempää vain. Mustelma alkaa jo häipyä.

      Poista
  2. Tuolla kalajoella ei oo tullu käytyä. Upeat hiekarannat kyllä.

    VastaaPoista
  3. Kalajoella on kiva käydä. On kyllä upeat kuvat ja ihanat maisemat.
    Mukavaa Helatorstaita sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Enkuli!

      Nyt ollaankin jo matkalla kohti viikonloppua. Ihanaa toukokuista viikonloppua siis!

      Poista
  4. Kalajoki on hieno ja ainutlaatuinen paikka meidän suomalaisessa maisemassamme.
    Toivottavasti varpaasi on jo paremmassa kunnossa.
    Kiva kuva isästäsi. Hän nauttii selvästi auringosta ja ulkoilmasta. Mukavaa, että kuume on jo laskenut. Isälläni on ensimmäistä kertaa korona. Näyttää ainakin toistaiseksi olevan aika lievää.
    Hyvää helatorstain iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between!

      Upeaa kuulla, että isäsi korona on ollut lievä. Ikäihmisten kanssa niin moni sairaus saattaa näyttää kyntensä äkäisesti ja aiheuttaa ikäviä seurauksia. Olen todella helpottunut siitä, että isän sairastaminen sujui näin helposti 🥰.

      Poista
  5. Ihanat kuvat. Varmasti kannnatti käydä Kalajoella. Kävin siellä joskus nuorena. Mukavaa loppuviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  6. Oli mielenkiintoista lukea Kalajoen historiasta. Runsaista kuvista kiitos. Näit ja kuvasit tyllejä, olin ihastuksissani. Kunpa minäkin näkisin sen linnun joskus!

    VastaaPoista
  7. Äsken jäi nimi pois, yllä oleva kommentti on siis minun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sirpa!

      Olen tyllin nähnyt kahdesti. Ensimmäisen kerran Viron Saarenmaalla ja toisen kerran nyt Kalajoella. Ei siis kovin tuttu tyyppi minullekaan.

      Poista
  8. Hienot hiekat ja tyllit! On se ihan erilaista käydä kesäsesongin ulkopuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, RH!

      Sesongin ulkopuolella näkee paikallisten arkea eikä yhtään ylimääräisiä ruuhkia 👍

      Poista
  9. Kiitos taas!
    Olen itse käynyt Kalajoella joskus lapsena ja muistikuvat ovat hataria. Kiitos kuvistakin siis.
    Isäsi näyttää kuvassa iloiselta. Äitinikin pääsi äitienpäivänä ensimmäistä kertaa hetkeksi ulos ja oli tyytyväinen. ♥
    Aurinkoista alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Stansta!

      Ihanaa, että äitisi äitienpäivä oli noin ilahduttava!💖🥰

      Poista
  10. Tutun näköistä seutua👍Tuolla Kalajoella tuli nuorempana vietettyä monta juhannusta😁🥳Lohtajalle Ohtakariin kannattaa tosiaan mennä käymään, jos joskus mietitte asiaa. On mukavat uintirannat, Katiska-baarista saa jäätelöä ja muutakin pikku evästä ja vanha luotsimökkikin on vielä pystyssä. Tosin yksityiskäytössä(ystäväni asustaa siellä), mutta polku menee ihan mökin ohi, joten saa aavistuksen historiasta. T. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irkku!

      Ohtakari on nyt vierailulistalla entistäkin suuremmalla painoarvolla, kiitos kommentista!

      Poista

Kiitos kommentistasi!