Paha vuodenaika ja hyvä sinitiainen :-)

Tälle vuodenajalle pitäisi totta vie tehdä jotain... Valon määrä alittaa terveydelle välttämättömän määrän moninkertaisesti. Tuo ei tietenkään ole suoranaisesti tieteellinen totuus, vain minun näppituntumaani, eli aika lähellä faktaa kuitenkin ;-)

Sää ei jaksa olla yhtään kannustavimmillaan marras- ja joulukuissa. Ei ainakaan täällä eteläisessä Lapissa (Hämeessä). Sen sijaan rautatieliikenne kannustaa aktiivisuuteen. Tänä aamunakin junasta oli kadoksissa kaksi tai peräti kolme (?) kokonaista vaunua. Kaikki eivät siis päässeet istumaan, aktiivisimmat ja nopeimmat löysivät sentään paikan itselleen. Pasilan kohdalla junassa oli monta seisojaa, rappusilla istujaa ja jopa housut jalassa wc-pöntön päällä istujaa. Se ei ole yhtään reilua ennen kello kahdeksaa...

Töissä sen sijaan kaikki vuoden tärkeimmät projektit ovat kukkeimmassa kiireessään. Joka vuosi maailma tehdään valmiiksi niin meillä kuin kaikkialla muuallakin ja tammikuussa aloitetaan sama härdelli aina uudelleen alusta. Ihminen EI voi olla maailmankaikkeuden älykkäin olento. Jos tulevaisuus on meidän oppimiskyvystämme kiinni, kannattaa olla syvästi huolestunut.

Kiire, pimeä ja toivottomuus ovat huono yhdistelmä. Jos voit jättää edes yhden noista pois, tee se. Kiireen karistaminen vaatii neuvokkuutta ja rohkeutta. Neuvokkuutta siksi, että keinot eivät ole helppoja. Rohkeutta siksi, että kaikki eivät tule pitämään ratkaisuistasi.

Pimeään tarvitaan valoa. Aina kun maltan kotona sytyttää kirkasvalolampun selkäni taakse loimottelemaan, väsymys pienenee heti eksponentiaalisesti (=hurrrrjan paljon). Sellainen pitäisi hankkia töihinkin. Tai itse asiassa työnantajan pitäisi hankkia sellainen, jos haluaa minusta enemmän irti ;-)

Toivottomuuden karistaminen on se vaikein juttu. Ensin voi aloittaa suunnittelemalla niitä asioita, joita elämässään haluaa tehdä. Ihan yksityiskohtaisesti kalenteriin asti. Sitten voi opetella keskittymään elämässään niihin asioihin, jotka tuovat virtaa ja voimaa. Hylätä energiavarkaat ja voimasyöpöt. Lopettaa huonon omantunnon kanssa kamppailu ja tehdä selvä sopu. Kaikkeen ei tarvitse revetä ja ehtiä. Jotkin asiat eivät edes tee hyvää - kenellekään. Läheiset ja heidän tapaamisensa - ihan ykkösjuttuja. Sopiva itsekkyys - sitä tarvitaan. Kukaan muu ei voi tehdä sinua yhtä onnelliseksi kuin sinä itse. Ja jos toivottomuus ei siltikään helpota, lääkärin ja psykologin yhdistelmä kannattaa aina kokeilla. Usein he ovat jopa hyviä työssään ;-)

Minun päivän kohokohtiani oli, että sain vihdoin matkalaukun tyhjennettyä - on ihan sankarillinen olo ;-) Matka oli vasta lokakuussa... ;-)

Energiaa ja tyyneyttä sopivassa suhteessa viikonloppuusi :-)