perjantai 3. kesäkuuta 2022

Iltaihminen ja kevätloman muistoissa liitelyä

Aamu- vai iltaihminen -kysymys on aikaisemmin kuulostanut minusta samalle kuin aamu- vai iltavirkku -kysymys. Minähän en ole keskimäärin mikään virkku. Virkku olen vain innostuessani ja onnellisena. No, ehkä vihaisenakin, mutta sitä joutuu onneksi kokemaan harvemmin.

Viime aikoina olen huomannut mielialakäyräni kohoavan selvästi aamusta iltaan. Innostuminen ja hyväntuulisuus eivät kovinkaan usein kuulu aamuohjelmaani. Puolen päivän jälkeen positiivisuutta alkaa jo riittää ja päivän jälkeen arvostan elämääni oikein kovasti. Siinä mielessä olen iltaihminen, jos puhutaan positiivisuudesta ja onnellisuudesta.

Miten sinä?


Polvistuminen ei vieläkään onnistu kivutta toukokuun alussa koetun kalliokontaktin jälkeen. Ehkei lääkäristäkään ole tässä vaiheessa enää mitään apua.


Kuvia kevätlomalta Porvoosta ja lintukuvia sieltä ja varmaankin osin myös Porkkalanniemeltä. Sekalaisia tunnelmia loman alusta.

Porvoon leirintäalue oli pitkän matkan päässä kauniilla paikalla. Ahtaasti, vähäisellä ranta-alueella ja kovin yhteisöllisesti. Yhteisöllisyys tuntuu huonolta vain silloin, kun se sulkee itsen ulkopuoliseksi.

Rantaviivaa olin etsimässä, mutta se oli varattu käytännössä kapeaa kaistaletta lukuun ottamatta vuokramökeille. Onneksi toukokuun alussa vain muutamalla mökillä oli asukkaita ja rannoilla pääsi kulkemaan melko vapaasti. Osa mökeistäkin oli todella lähellä toisiaan, enkä tiedä, vuokrataanko niitä erikseen vai yhdessä.

Tätä pääsi kuvaamaan ihan luvalliselta alueelta.


Tässä vieraillaan jo tuolla hetkellä asumattomien mökkien rannoilla.





Tänne pääsi rantaa pitkin kulkemalla, väliin jäi vuokramökki.





Lintukuvat lienevät Porkkalanniemeltä. Ensin alla meriharakka.


Merimetso.


Ja merikotka.


Ja kurki.



Nyt on kevään loma muutamia kuvia lukuun ottamatta esitelty. Tuntuu vieläkin hyvältä kuukauden jälkeen.


Loma opettaa aina rentoutumaan. Pyrin vaalimaan sitä taitoa aina jokaisen minilomankin jälkeen. Yritän muistaa pysähtyä, se parantaa myös tuottavuuttani. Pyrin pysymään oravanpyörän ulottumattomissa sen kiivaasta kutsusta huolimatta. Ja yritän pitää mielessä arvoni ihan kaikessa, mitä teen. Jokaisen loman jälkeen jokin asia paranee hieman - ihan pysyvästikin, kun oikein jaksaa pysyä linjassaan.


Kesä on mahtavaa aikaa (kunhan ei ole mahdoton helle tai raekuuro) töissä ollessakin. Päivät ovat pitkiä ja valoa riittää. Työpäivän jälkeen ehtii vielä melkein mitä vain. Kunhan ei vain ala suorittaa vapaa-aikaakin.

Ihanaa kesän alkua!


10 kommenttia:

  1. Onpas kauniita meri-rantakuvia. Kunnon loma todellakin tuo rentoutta melko pitkään. Siinä ei ole mitään tekemistä self-helpoppaiden kanssa. Jotka ovat yltiöpositiivisuudessaan roskaa. Pidät hienosti jalat maassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja!

      Tunnevaikutusten kesto on mielestäni selvästi yhteydessä siihen, kuinka paljon tunnekokemuksia mielessään kertaa. Ikävien kokemusten kelaaminen tapahtuu kuin itsestään. Samalla se ruokkii ikävää tunnemuistoa.

      Positiivisen tunnekokemuksen kelaaminen jää usein väliin, aina on kiire jonnekin. Aktiivinen ja tarkoituksellinen hyvien hetkien kelaaminen vahvistaa sitä tunnemuistia. Kannattaa kokeilla!

      Poista
  2. Komeita lintuja kaikki. Hienot rantamaisemat. Hyvä, että rannoille pääsee katselemaan ja oleilemaan ilman mökin vuokraamista tai omistamista.
    Taidan olla aamusta iltaan -virkku. Päivästä riippuen. Aamuisin tosin en ole kovin innostunut vastaamaan kysymyksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between!
      Arvelen, että nyt kesäkuussa rannoille ei tuolla pääse kuin mökkivuokraajat. Ruuhkakauden ulkopuolella matkustamisessa on etunsa 👍

      Poista
  3. Kauniita kuvia - ihanaa kesää sinulle :)

    VastaaPoista
  4. Todella upeita kuvia. Merikotka on mahtava lintu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sami!

      Merikotka on tosiaan aina yhtä vaikuttava olento!

      Poista

Kiitos kommentistasi!