keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Sinitiainen ruokinnalla

Kotimatkalla nukahtelin - onneksi. Jätin junapaikan varaamisen viime tippaan eli edelliseen iltaan ja rauhalliset junapaikat olivat jo varattu. Päädyin normivaunuun ja sellaisessa on aina joku, jonka mielestä on ihan ok puhua reippaalla äänellä koko tunnin matkan omia asioitaan. Kun muuten on hieman hiljaisempaa, joutuu koko junavaunu väkisinkin kuuntelemaan tuota puhelinkeskustelua, jos ei ole varustautunut vastamelukuulokkeilla. Pitää varustautua jatkossa :-(

Olen miettinyt monesti, mikä kannustaa ihmisiä puhumaan puhelunsa julkisesti sen sijaan, että menisivät puhelinkoppeihin tai yleisiin käytävätiloihin. Jotkut eivät näytä välittävän pätkääkään muista. He puhuvat puhelimeen sillä volyymillä, millä haluavat ja muut tyytykööt osaansa. Onneksi nämä tyypit ovat pienen pieni vähemmistönä.

Joku on perustellut puheluitaan sillä, ettei niissä ole mitään salattavaa. Tämän päiväinen rouva taisi olla niin hiiltynyt, ettei hän enää jaksanut huomioida ympäristöään.

Vaikka ihminen mielestään elää jännittävää ja upeaa elämää, ulkopuolisen korvin kuunneltuna se saattaa kuulostaa joltain ihan muulta. Tylsältä. Ikävältä. Vieraalta. Kehuskelevalta. Jopa säälittävältä.

Jospa Vr tarjoaisi matkustajille hiljaisia matkustuspaikkoja. Niillä voisi olla kysyntää :-)

Tänään lämpötila sulatti jo osan lumipeitteestä, silti maisema on vielä valkoinen, joskin märkä. Lähitulevaisuuden sääennusteet takaavat lumen sulamisen kokonaan (mikä ei sinänsä tähän aikaan vuodesta ole mikään ihme), joten lähiaikoina kannattaa olla kurkkimatta ikkunoista ulos ja keskittyä tuijottelemaan vain tiiviisti aurinkoisten pakkaspäivien kuvia :-)

Tässä marraskuun viimeisen päivän tinttikuvia :-)




Yritän muistaa päivän päätteeksi miettiä, mikä päivässä oli hyvää. Tänään hyvää oli työkaverit, jotka edistivät myös minun työtäni. Hyvää oli työpaikkaravintolan vatsaystävällinen, silti herkullinen ruoka. Vatsa kramppaili tänään ikävästi, joten vatsaystävällinen ruoka toi päivään ison helpotuksen :-)

Junat olivat melkein ajoissa, vain minimiviivästymisiä. Kotielämä miehen ja koiran kanssa saa jälleen kerran täydet pisteet <3 p="">
Mikä sinun päivässäsi oli hyvää?

8 kommenttia:

  1. Tästä päivästä ei vielä tiedä, mutta eilen oli se, että pääsi kampaajalle! Iltapäivällä oli hetki, että sai vähän nauraa työkavereiden kanssa vaikeita työjuttuja, nauru helpottaa stressiä!

    VastaaPoista
  2. Päikkärit :)
    Hiljaiset paikat olis ihan takuuvarma valtti, mutta taitaa olla vaikeaa ja kallista järjestää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nukkuminen tekee hyvää, erityisesti väsyneelle :-)

      Erityisesti Vr ei osaa (ehkä ei haluakaan?) varmistaa, että johonkin tarkoitukseen varatut paikat olisivat niille varatussa käytössä. Erinomainen esimerkki on kausilippujen käyttäjille varatut kiintiöpaikat, joista muutamissa junavuoroissa on kaksikerroksisen vaunun yläkerrassa torkkuosasto, joka on valaistu vain himmeästi. Näitä osastoja ei ole merkitty mitään ja sinne seilaakin usein äänekkäitä ja valoa kaipaavia kanssamatkustajia.Henkilökunta ei puutu äänekkääseen touhuamiseen mitenkään edes läsnä ollessaan, jollei joku asiakas sitä topakasti vaadi.

      Miten kävisikään hiljaisten paikkojen :-(

      Poista
  3. Toivottavasti olet kunnossa. Täällä ei ole enää lunta. Klo 12 lähtien on ollut valot päällä, kun on niin pimeää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt olen jo kunnossa.
      Olen kovasti yrittänyt pähkäillä, mikä oikein meni eilen pieleen.

      Täällä on vielä vähän lunta, mutta kyllä nurmikko o paikoin näkyy.

      Poista
  4. Itse tykkään kuunnella paljon musaa. Ei muuta kuin kuulokkeet korville ja olet omassa rauhassa.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)