sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Alleja ja koiran huono ruokahalu

Alleja oli kaksi. Rauhallisia kuvattavia, eivätkä ollenkaan yhtä arkoja kuin samassa lammikossa uiskennelleet telkät. Sukelsivat kerta kerran jälkeen. Lampi oli niille selvä tankkauspiste.

En ole varmaankaan koskaan aikaisemmin nähnyt alleja. Ne pesivät pohjoisessa ja talvehtivat Itämeren eteläpuolella. Ei siis ihme, ettei niihin kovin usein törmää näillä leveysasteilla.

Eilisen päivän oivallinen sää lohduttaa vielä nytkin, kun sateen ropinassa olen käynyt läpi eilisiä allikuvia. Auringon ja syksyn sävyt näkyvät kuvissa kauniina enkä viitsi kovasti ikkunasta ulos kurkistellakaan.

Koira nukkuu onnellisen oloisena tyynyni päällä. Uudet mahalle sopivat raksut eivät oikein maistu sille, mutta nyt aamulla se innostui syömään vähän. Nälän poistuminen rauhoittaa selvästi sen oloa. Eläinlääkärissä ovat sitä mieltä, ettei koira 'täyden' ruokakupin viereen kuole. No eihän se kuolekaan. Mutta raksut kelpaavat sille vain puuhapallosta pieninä määrinä ja silloinkin meidän pitää malttaa istua siinä vieressä rauhallisesti. Muuten raksut jäävät syömättä. Nälkäisenä se on levoton ja syö pellolla kävellesäkin pallosta kaikkea syötävää, mitä vain löytää.

Toivon totisesti, että ruoka alkaisi pian maistumaan paremmin. Eilen annoin sille nakkikeiton esivaiheesta kasviskeiton lientä ja pilkottuja keitetyn perunan ja porkkanan paloja. Ne hävisivät hetkessä suihin. Nälkä on kova, muttei niin kova, että söisi vapaaehtoisesti raksujaan.

Mutta niitä allin kuvia :-)













27 kommenttia:

  1. En ole koskaan nähnyt allia luonnossa. Oli mukava katsoa noita kuviasi. Kaunis lintu se on.
    Voi sitä koiruutta. Vaan kai se niin on, että nälkä sitten lopulta pistää syömään:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Rantakasvi :-)

      Vaan kun nälkäänsä syö kaikkea muuta, mitä löytää... :-(

      Poista
  2. Hieno lintu! Vai pahoja raksuja yritetään tarjoilla koiralle! Meidän kisut suostuu syömään vain yhtä laatua, eikä siitäkään mitään laihdutusversiota. Ihan selvästi Lisse irvisti kun vahingossa ostettiin niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoja raksuja syötetään eläinlääkärin ohjeen mukaan. Näiden pitäisi sopia herkälle vatsalle, mutta suusta ei puhuttu mitään ;-)

      Poista
  3. Hieno kuvasarja allista! En ole nähnyt minäkään allia koskaan. Voi sitä koiruutta, puuhapallosta onneksi raksut maistuvat....=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nainen.kuvastimessa :-)

      Juu, puuhapallon on tyhjää parempi. Kunhan itsellä on malttia istua vieressä ja leikkiä kiireetöntä ;-)

      Poista
  4. Hauskoja kuvia! Kivan näköistä kun vesi roiskuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-)

      Onneksi oli kunnon valo, niin pääsi käyttämään lyhyttä suljinaikaa ja sai veden roiskeet ikäänkuin pysäytettyä. Noin hyvää valoa ei enää tähän aikaan vuodesta ole usein.

      Poista
  5. Tuolla Imatralla, lähikaupungissa oli alli koko talven. Uiskenteli Vuoksessa, mutta koskaan en nähnyt vaikka muutaman kerran yritin tavoittaa, Vuoksi on aika laajalta alueelta sulana.
    Hienot sukelluskuvat, olet ollut valppaana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä onkin epätavallista - vaan ei tavatonta - että alli talvehtii sisämaassa. Mutta näitä kuulemma tapahtuu. Noilla värityksillä ei mahdottomasti talvimaisemassa (tai missään muussakaan maisemassa) erotuta etenkään kaukaa katsottuna.

      Alli oli kiltti ja lempeä - sain kuvata ihan rauhassa :-)

      Poista
  6. Minkälaisia raksuja koira syö? Merkkiä lähinnä.. Oletko kokeillut liottaa raksut. Lämpimässä vedessä puol tuntia. Sulavatkin paremmin koiran mahassa. Meillä koira syö varmasti mitä vain raksuja, mutta vatsa ei kestä. Riisi vaihtoehtokaan ei käy. Saa hiivaa korviinsa. Joten me syötetään lohi/peruna raksuja, esim. Profine merkkisenä löytyy. Lemmikkiliikkeestä. Hienot kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti oikein kaivaa pussi esiin: Virbac Vet complex - adult dog. Löysinpä niiden nettisivutkin (http://virbac.vetcare.fi/ohjeet/koira/koiran-ruokavalio). Eläinlääkäri sanoi, että tässä rasvoja ei ole kuumennettu samalla tavalla kuin muita aineksia, joten se on siksi monelle herkkävatsaiselle koiralle paremmin toimiva ruoka.

      Pari päivää sitten tuo liotus pälkähti vihdoin omaankin päähäni - niinhän sitä on tullut raksuja syötettyä siilinpoikasillekin. Ja hyvin liotettuina raksuja meni koiralle eilen ensin vähän. Ja tänään jo enemmän. Ensimmäinen iso spontaani ruokailu oli käynnistynyt, kun isäntä tuli kotiin. Oli iloisena tervehtimisen jälkeen rynnännyt ruokakupille ja syönyt tyhjäksi. Toisen kerran innostui äsken, kun minä tulin kotiin. Ruokakuppi vain ammotti tyhjyyttään, joten koira hätyytti minua, kunnes ymmärsin. Onneksi olin valmiiksi liottanut vuorokauden annoksen, joten kuppi oli helppo täyttää hetkessä uudestaan.

      Poista
    2. Ole hyvä. :) Piti vielä tulla kommentoimaan että ruokaöljyä ruokalusikallen silloin tällöin on hyväksi. Jos maistuu. Vatsalla ja turkille. Sillai se pitääkin alottaa että vähän kerrallaan ja lisää vähitellen lisäisee määrää kun totuttaa uuteen ruokaan esim.. Liotan raksuja kuumassa vedessä ainakin sen puol tuntia. Jos koira on hotkia, niin se liotus on hyväksi. Meillä koira ei pureskelis raksuja, joten ne jäis vaan mahaan ilmavaivoiksi... :)

      Poista
  7. Hieno kuvasarja allista, jota on ole koskaan nähnyt luonnossa.

    Vai ei maistu raksut. saas nädä mitä meidän tulevalle koiravauvalle maistuu, jännää taas. On muuten se mitteli rodultaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minttuli :-)

      Ihanaa :-) Onko mittelin väristä vielä tietoa? Meidän klein on melkein mittelin kokoinen, vaan ei ihan.

      Poista
  8. Hienot kuvat ja hyvin sait veden roiskeet. Toivottavasti koiruudelle alkaa ruoka maistumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ame :-)

      Tänään on ollut jo parempi ruokapäivä. Eilen napsittiin vielä pellosta jotain ihmeellisiä välipaloja...

      Poista
  9. Hieno kuvasarja!

    Voisi yrittää eri merkkisiä raksuja, jos maistuisivat paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sussi :-)

      Jos nuo eivät ala maistumaan, täytyy jututtaa eläinlääkäriä uudemman kerran. Ne pellosta (ja milloin mistäkin) nälkäisenä ryövätyt makupalat eivät varmasti ainakaan ole niitä kaikkein vatsaystävällisimpiä 'ruokia'.

      Poista
  10. Ihan muuten hitusen tarkkoja kuvia, vesi on jähmettynyt tasan siihen, missä se on ollut kun suljin on rapsahtanut!
    Koiranruoka-asiassa en tiedä taustoja, mutta tulipahan mieleen, kun meidän edesmenneelle allergikolle piti syöttää eliminaatiodieetin aikana karmeita kalaraksuja, ihan säälitti koira, kun sen piti semmosia pahoja syyä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sanna :-)

      Hyvissä valo-olosuhteissa pääsee käyttämään lyhyttä suljinaikaa (taisi olla näissä 1/1250s), jolloin vesi jähmettyy kauniisti paikoilleen. Onneksi oli aurinkoa vaikka muille jakaa :-)

      Onneksi meillä tämän päivän ruokatilanne näyttää jo aavistuksen lohdullisemmalta. Saas sitten nähdä huomisen...

      Poista
    2. Luin noita aiempia vastauksiasi, ja sehän taitaa olla jo voiton puolella se koiran ruokailuhomma :) on se aina omistajalle helpotus, kun koira syö ja toimii muutenkin asiallisesti... Meillä on aina liotettu nappulat, mutta nämä kaksi alkoi pitää paastoja ja näytti siltä, että syövät paremmin kuivana. Mitäs niitä sitten liotteleen, onpahan (niille vähille) hampaillekin jotain työtä, toinen kun ei lainkaan puruluistakaan välitä.
      Liotusveteen kun pistää vielä tilkan jotain makkarakeiton lientä, tonnikalapurkin vettä tai perunoiden keitinvettä, niin käy vielä paremmin kaupaksi - jos maha vain kestää.

      Poista
    3. Eletään toivossa, että homma olisi voiton puolella... Olisi oikein toivottua ja mukavaa vaihtelua :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!